Hei kaikille!
Tällä viikolla häät ovat olleet ajatuksissani lähes jokaisena vapaana hetkenä. Juhlan värien päättäminen käynnisti jostain syystä välittömän pohdinnan jostain niinkin merkittävästä asiasta kuin paikkakorteista 😀 Joutilaana hetkenä intouduin jopa testailemaan erilaisia vaihtoehtoja kotoa sattumalta löytyneillä välineillä. Tästä pyörä pyörähti käyntiin: olen pohtinut muita pöytiin tulevia paperituotteita, sen myötä kutsuja (sillä tokihan niiden on sovittava paperituotteisiin, eikö?) ja luonnollisesti ajatuksissani ovat olleet myös pöytiä koristavat kukkaset. Voisikohan ne sitoa itse? Erilaisia kukkasidontakursseja onkin tullut googlailtua. Tämän lisäksi olen käyttänyt työmatkojani Juhlakukat.fi-sivuston ja Sinellin verkkokaupan tutkimiseen. Myös Pinterest on ollut ahkerassa käytössä, sillä kutsuihin liittyen siellä on vallan mainioita ideoita!
Tämän myötä olen ensimmäisiä kertoja budjettihahmotelman luomisen jälkeen pohtinut, mitä haaveeni tulevat todella maksamaan. Mitään tarkempia laskelmia en ole ehtinyt tekemään, mutta kukkien suhteen saattaa kyllä tehdä tiukkaa… Budjetti tuli eilen puheeksi myös sulhon kanssa ja päädyimmekin käymään sen vielä uudestaan yhdessä läpi. Hän oli kanssani samaa mieltä siitä, että arvioitua 15 000 euroa halvemmalla tuskin selvitään. Itse asiassa hän oli taipuvainen uskomaan, että moneen asiaan tulee menemään jopa ennakoitua enemmän rahaa. Pian lieneekin syytä jatkaa juhlapaikan valinnan yhteydessä käytä keskustelua siitä, mikä on juuri meille tärkeää. On vain niin kovin helppoa maksaa vähän suunniteltua enemmän yhdestä jos toisesta asiasta, ja pian ollaankin jo suunniteltua roimasti korkeammissa summissa.
Yksi asia, mihin aiomme panostaa, on vaatteet. Haluamme juhlan tuntuvan juhlalta. Jossain vaiheessa pohdiskelin, että voisin hyvin meikata itse, mutta sulhanen oli vakaasti sitä mieltä, että ei käy päinsä. Hmm! Eikö hän arvosta meikkaustaitojani? Mutta toki arvokas asu vaatii yhtä arvokkaan muun olemuksen. Minun pitää kuulemma olla nättinä, enkä nyt ala vastustelemaankaan 😀
Hänellä oli myös fiksu ajatus siitä, että esimerkiksi kenkiin on järkevä panostaa, sillä niitä voi käyttää muulloinkin. Mutta sen sijaan vihkikaari, joka on todellisuudessa käytössä vain muutaman minuutin, ei välttämättä ole fiksu investointikohde. Vihkipaikan on kyllä syytä olla hieno, mutta voisiko luonto itsessään riittää? Voisiko tämän tyyliset kohdat olla niitä, joissa me etsimme edullisempia ratkaisuja?
Kommentti, jonka myötä tajusin olevani todellisessa hääkuplassa, koski sateenvarjoja. Olin arvioinut niiden hinnaksi 20 euroa. Sulhanen kysyi, että ”Mitkä sateenvarjot?”, johon minä vastasin, että ”No tietty ne läpinäkyvät, joita käytetään jos sataa.” Etsin nopeasti esimerkin tällaisesta kuvasta.
Ja kävi ilmi, että tällaiset sateenvarjot eivät ole ollenkaan niin must-have kuin olin kuvitellut! Poikaystävän sanoin: ”Toihan näyttää ihan siltä, että ne olis jossain kuplassa! Eihän tossa ole mitään järkeä, eihän me edes näyttäis tossa! Nuo ei edes suojaa sateelta kunnolla.” Heh. Pääsimme kuitenkin yhteisymmärrykseen siitä, että iso puuvartinen sateenvarjo -ei sellainen kokoon taiteltava- tarvitaan. Jostain syystä olin vakaasti sitä mieltä, että niitä pitäisi olla kaksi, ”koska me tullaan eri suunnista”, mihin sulhanen totesi, että voi kyllä mainiosti käyttää siinä kohtaa meiltä jo löytyvää varjoa. 😀
Tällaisia ajatuksia tällä viikolla! Koetan kuvailla askarteluyrityksiäni vähän valoisampana hetkenä. Mukavaa viikonloppua kaikille!
T. K
Matkalaulu 