Vesivärileikkejä

Mainitsin edellisessä postauksessani intoutuneen häiden värien päättämisen jälkeen testailemaan erilaisia paikkakortti-ideoita. Tässä vilkaisu väkerryksiini, joissa kyllä selkeästi näkyy enemmän intoa kuin taitoa 😀 (Tuo ”raja” on muuten saatu aikaan yksinkertaisesti post-it-lapun avulla. Ensin maalaus, pieni kuivatus ja lappu pois.)

Olen kertonut fanittaneeni hääblogeja jo reilusti ennen kihlautumistamme, ja aina niitä lukiessani ajattelin, että massiiviset askarteluprojektit eivät olisi minua varten. Mutta näin toimistotyöläisenä käsillä jonkin konkreettisen väkertäminen on yllättäen alkanut viehättämään. Testasin hiljattain esimerkiksi acrylic pour -menetelmää, joka ei sujunut ihan kuin YouTube-tutoriaaleissa mutta oli kyllä hauskaa!

Koska juhlapaikkaa ei ole tarkoitus kyllästää teemaväreillä ja esimerkiksi pöytäliinat ja servetit taitavat olla ihan perinteisen valkoisia, jää mahdollisuudeksi värien esiin tuomiseen lähinnä kukat ja paperituotteet. Päävärimme ovat burgundi ja laivastonsininen, ja koska punaisia kukkia on saatavilla reilusti sinisiä enemmän, pitänee nimenomaan sinistä tuoda paperituotteisiin. Näistä ensimmäisenä ajatukseni eksyivät paikkakorttien pariin.

Jostain syystä suoraan leikkaaminen niin saksilla kuin leikkurilla on ollut minulle aina ihan mahdottoman hankalaa 😀 Päädyn aina hiomaan leikkausta ties miten pitkäksi aikaa ennen kuin olen varma rajan olevan suora. Myöskään liimata en osaa erityisen siististi -aina sinne alle jää jotain liimapaakkuja. Paikkakorteissamme pitäisi siis olla mahdollisimman vähän leikkelyä ja liimailua. Siksipä vesivärit tuntuivat parhaalta idealta. Ei ihan niin millintarkkaa touhua, ja vesiväreihin liittyviä paikkakortti-ideoita tuntuu löytyvän Pinterestistä yllin kyllin.

Innosta kuhisten kaivoin esiin lapsuuteni vesivärini (sellaiset, missä on jo valmiiksi sekoitettua vihreää ja vaaleanpunaista) ja testailin vihkosta revityille papereille, miten sivellin istuisi käteeni. Ja olihan se hauskaa! Mutta ainakin tällä lasten paletilla laivastonsininen muuttui kovin nopeasti vaaleansiniseksi. Höh. Jostain syystä sävy vielä toi mieleeni Suomen lipun. Kokeilun hyväksi puoleksi voikin sanoa, että ainakin tässä tuli tunnistettua pari mahdollista ongelmakohtaa. Testasin myös akryylivärejä, ja niillä sävystä tuli huomattavasti intensiivisempi. Ehkä niissä olisi ideaa!

Toinen toteutustapa voisi olla käyttää jo valmiiksi tummansinistä kartonkia ja kirjoittaa siihen nimet valkoisella musteella (tai ehkä metallinhohtoisella?) joko mustekynällä tai kalligrafiatussilla. Tämän vaihtoehdon myötä ainakin pääsisi helpolla! Tiedä häntä, ehkä tavoitteeksi tulee helpolla pääsemisen sijasta jokin seesteinen askartelusessio. Amatööristatuksestani ja pienestä perfektionismista johtuen voi tosin olla, että seesteisyys on siitä hetkestä kaukana 😀

Tällä hetkellä pidän todennäköisenä, että paikkakorteista tulee valkoiset. Niissä voisi kulkea jotain sinisiä ja punaisia juhlanauhalta näyttäviä raitoja, jotka tehtäisiin ehkä akryyliväreillä. Nimet kirjoitettaisiin mustalla. Katsellaan!

 

T. K

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s