Pari hyvää vaihtoehtoa jäi Zazabellasta mieleen, mutta siltä ne juuri tuntuivat: hyviltä vaihtoehdoilta. Samalla tavalla voisi tiivistää fiilikset Seremoniassa sovittamistani mekoista. Sielläkin oli pari pukua, jotka päälläni voisin tuntea oloni hääjuhlassa mukavaksi ja itsevarmaksi. Tajunnanräjäyttävä ”tämä mekko on täydellinen, ah mikä morsian olenkaan!” -kokemus antaa silti vielä odottaa itseään. Tilanteeni on kuitenkin oikein hyvä, sillä tässä ei ole kiirettä mihinkään, ja tarvittaessa voin varmasti löytää mieleiseni näistä erittäin hyvistä kandidaateista.
Seremoniassa oli monipuolinen valikoima sekä viihtyisät tilat. Myyjä oli oikein mukava, mutta taisimme sattua paikalle kiireiseen aikaan. Aloitimme ystäväni kanssa melko omatoimisesti mekkojen kantamisen kopin eteen sovitusta odottamaan. Vaikka en fanitakaan ennalta varattavia sovitusaikoja -on kiva tehdä asioita välillä fiilispohjalta-, taitaa niissä silti olla puolensa.
Seremonian mekoissa oli paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia! Sovitin paria perinteisempää pitsipukua sekä ainakin Pronoviaksen pukuja, Maggie Sotteron Rebecca Ingram -mekkoja sekä Trés Chic -talon pukuja. Trés Chic oli minulle aivan uusi tuttavuus, mutta heillä on sivuillaan muutama todella huikea luomus!
Näistä yllä olevista mekoista mikään ei noussut ykkössuosikiksi, mutta olivat mielenkiintoisia testattavia joka tapauksessa! Havaitsimme ensinnäkin, että tällaisessa vintage-henkisessä yläosassa voisi olla ideaa, että yksinkertaiset satiinipuvut eivät aina olekaan minulle täydellisiä ja että vaikken pitsistä ole haaveillutkaan, voi se silti olla ylläni tosi kivan näköistä. En osaa antaa itselleni mitään yleisohjetta, että jokin tietty malli tai materiaali toimisi takuuvarmasti. Kokonaisuus ja tunnelma sen taitaa lopulta ratkaista! Onko jollakulla samoja fiiliksiä?
Alla oleva mekko on Trés Chickin ja nousi yhdeksi minun ja ystäväni suosikeista. Ystäväni tosin fiksusti pohti, miltä hihat mahtavat tuntua kesähelteillä.
Tämä mekko taas on Maggie Sotteron Rebecca Ingram -mallistosta. Aika jännä tapaus! Sekä suloinen että vähän seksikäs. Tästäkin mekosta me molemmat pidimme, ja mikäli muistini ei valehtele, se näytti paremmalta livenä.
Pakko kehua Seremoniaa siitä, että myyjä kirjoitti minulle lapun, jossa oli kiinnostavimpien mekkojen tiedot sekä ennen kaikkea hinnat! Muualla hinnasta ei ole ollut sen enempää puhetta, mutta tämä auttaa ehdottomasti lopullisen vertailun tekemistä. Jos mekkokandidaatit olisivat tasavahvat, vaikuttaisi hinta ehdottomasti asiaan.
Olenko muuten puhunut mekkobudjetistani? Olen ajatellut 1500 euroa, mikä saisi mielellään sisältää korjausompelut. Tämä yläraja ei kuitenkaan ole ehdoton, mutta toki sen ylittäminen saattaisi pientä nieleskelyä aiheuttaa 😀 Mutta Vanhojen tansseissa ja vuosijuhlissa olen aina käyttänyt itse tehtyjä pukuja, jotka ovat kyllä hienoja mutta eivät luonnollisesti vastaa ammattilaisen jälkeä. Tällä kertaa en halua joutua tinkimään juhlallisesta tunnelmasta, joten olen varautunut panostamaan ainakin jonkin verran. Nämä kaksi suosikkiani tältä reissulta ovat onneksi budjettini rajoissa 🙂
Seremoniassa on muuten ale, joten kannattaa käydä katsastamassa tarjonta!
Joko sovittelukertomukset alkavat kyllästyttää? Toivottavasti ei, sillä uskon vahvasti löytäväni itseni lähiaikoina vielä jostain liikkeestä 🙂 Onko vinkkejä? Tajusin vasta äskettäin Morsiusateljee Helmen myyvän suomalaisten suunnittelijoiden pukuja! Aika kiinnostavaa!
Kiitos, että jaksoit taas lukea sovitteluseikkailuistani! 🙂
Aika jännittävää, että vuoden päästä tähän aikaan olemmekin jo naimisissa! Hih. Olen viime päivinä tarkkaillut, mihin aikaan alkaa hämärtää (noin klo 22.30) sekä ennen kaikkea käynyt katsastamassa, miltä juhlapaikkamme Hotelli Lepolampi näyttää näin heinäkuussa. Kävimme myös sulhasen kanssa katsastamassa Lepolammen lähellä olevat Nuuksion patikointireitit, mutta harmillisesti niiden alussa tai lopussa (eli toisin sanoen helposti juhlatamineissa saavutettavissa) ei ollut kovin jylhiä maisemia, joita olisi voinut hyödyntää potrettikuvissa. Se ei onneksi haittaa ollenkaan, sillä hotellin pihamaa on todella viihtyisä! Katso vaikka itse 🙂
Olen todella iloinen tuosta lasten leikkipaikasta! Myös punainen torppa oli hauska yllätys: sen edessä voi ottaa vakavailmeiset kuvat vanhan ajan tyyliin.
Juhlapaikallamme on kyllä mahdollisuuksia vaikka mihin! Ison saunamökin vuokraamisen myötä saisi myös paljun käyttöön. Se voisi olla aika mahtava tapa viettää häitä edeltävää iltaa! Tai miksei sitä voisi yhdistää juhlapäiväänkin. Varsinkin niiden vieraiden, jotka jäävät yöpymään hotellille, voisi olla mukava käydä päivän päätteeksi vilvoittautumassa lammessa ja puhdistumassa saunan lauteilla. Ehkä halukkuutta tähän pitää tiedustella kutsun yhteydessä: ilmainen sauna nimittäin ei ole 😀 Pihapiirissä on myös kota, jonne voisi olla hauska linnoittautua paistamaan vaahtokarkkeja… Pitää pohtia!
Tässä vielä juhlapaikasta mahdollisesti kiinnostuneille kuva sisäänkäynnistä. Takapihalta aukeaa iso nurmikenttä sekä maisemat lammelle, joten kirjaa ei kannata tuomita kannen perusteella. Myös sisätilat ovat huomattavasti valoisammat kuin mitä sisäänkäynnin perusteella voisi olettaa. Ylemmässä kuvassa kuvaajan selän takana on iso parkkipaikka sekä bussipysäkki.
Sisätilat ovat todella siistit eikä siellä ole mitään epäkohtia, joita tarvitsisi peitellä koristein. Itse asiassa tulimme äidin kanssa siihen tulokseen, ettei sinne kannatta tuoda koristeita ollenkaan: tila on niin suuri, että yksittäiset koristeet näyttäisivät ehkä vähän hassuilta -tai sitten koristeita pitäisi olla todella paljon. Joten tyylikkään kattauksen ja kukkien voimalla mennään! Jotain valoja saatamme paikalle kuitenkin loihtia.
Pohdittavaksi jää, mihin sijoitella hääparin pöytä ja bändi. Pöydät saatamme asetella jonoihin. Jos näin ei tehdä, pitää vieraista muodostaa neljän tai kuuden hengen ryhmiä. Hmm!
Kaikki muuttui kovasti konkreettisemmaksi! Kohtahan me ollaan jo naimisissa ❤
Ihanaa kesäpäivää sinne ruudun toiselle puolelle! 🙂
Onpas ollut kivat pari päivää tässä aurinkoisessa säässä ystäviä nähden! Kuten mainitsin, suuntasin hieman yllättäen Zazabellaan ystäväni kanssa kartoittamaan liikkeen valikoimaa. Reissu kyllä kannatti! Ensimmäinen sovittelukokemukseni oli vähän kummallinen eikä juuri mikään näyttänyt hyvältä. Nyt mekot näyttivät tosi hyvältä, ja löytyipä joukosta pari potentiaalista hääpukukandidaattiakin. Liikkeen hintataso sopi alustavaan 1500 euron budjettiini oikein hyvin. (Tosin viime päivinä olen saannut kuulla Helsingin liikkeiden korjausompeluiden korkeasta hintatasosta. Hiljattain kaasoillut kaverini kertoi Niinattaren korjausompeluiden olleen 500 euroa… Hui! Pitää pitää mielessä.)
Sovitus alkoi hieman ahtaan liikkeen valikoimia hypistelemällä ja mieluisimpia mekkoja rekistä poimimalla. Tiesin jo haluavani sovittaa yksinkertaisen tyylikästä pukua, mutta huvin vuoksi nappasimme mukaan esimerkiksi vaaleanpunaisen mekon. Nämä mekot soviteltuani myyjä toi vielä monta edellisten mekkojen tyylistä poikkeavaa pukua testattavaksi. Tämä oli todella kivaa! Päädyin testaamaan niin pitsiä, hihallisen puvun kuin kunnon tylliunelmankin. Myyjä oivalsi hyvin, että olin vasta tutustumassa tähän maailmaan ja rohkaisi ottamaan paljon kuvia. Siten kuulemma voisi kotona tulla uusia oivalluksia siitä, mikä itselle sopii. Valtaosa sovittelemistani puvuista oli Alluren mallistoa.
Liikkeessä oli aika paljon väkeä sovittelemassa mekkoja vanhojen tansseihin. Tämä ei itseäni häirinnyt, sillä ensimmäisen mekon yhteydessä tyttöjen äideistä lähti ihastuneita huokaisuja 😀 En kyllä ihmettele, olihan puku aika pommi! Heti oli selvää, että mekot istuivat täällä ylleni ihan erilailla kuin White Dressissä. Ystäväni kommentit vahvistivat fiilistä ja sovittelu lähti liikkeelle kaiken kaikkiaan mukavissa merkeissä 🙂
Seuraava mekko oli ystäväni bongaus ja istui myyjän kommenttien mukaan kuin itsestään. Aika nätti kyllä! Mekkoa ei voi tilata enää, joten se olisi ollut syytä poimia heti matkaan. Vaikka puku tyylikäs olikin, jäi se minulta vielä hyllyyn. Jos iskit tähän silmäsi, kannattaa suunnata nopeasti Zazabellan suuntaan! 🙂
Tässä vielä teille näytille vaaleanpunainen luomus! Kummallista kyllä päällä se näytti lähes valkoiselta, aika jännä!
Tässä ensimmäinen askel haaveilemaani yksinkertaiseen ja linjakkaaseen suuntaan. Mekko tuntui heti omalta, joten suunta oli ehdottomasti oikea!
Seuraava mekko oli minulle reilun kokoinen ja näytti aluksi aika hassulta, mutta myyjä kiristi puvun ja korjasi vielä ”hihoja” nuppineuloilla. Mekko muuttui heti aivan upeaksi! Myyjä sanoi sen sopivan dekolteelleni kauniisti ja olen kyllä samaa mieltä 🙂 Puku on kerännyt paljon kannatusta kavereideni keskuudessa (en ole liikoja panttaillut näitä kuvia 😀 Kiitos vielä A, jos satut eksymään tänne!).
Näiden mekkojen jälkeen myyjä toi testattavaksi vielä pitsisiä vaihtoehtoja. Tämä seuraava yllätti kauniilla selkämyksellään! Ystäväni tajusi kuvia katsellessaan, että tuo pyöreä leikkaus taitaa olla homman salaisuus, sillä se toimi myös toisena sovittamassani puvussa. Näin jälkikäteen kuvien perusteella tämä on kyllä yksi suosikeistani! Pitsi ei tosin muistikuvieni mukaan ollut kaikista miellyttävimmän tuntuista.
Tässä vielä kuva sovittamastani tylliunelmasta. Hieman yllättäen mekko ei ollut ollenkaan överi vaan pikemminkin kauniin puhdaslinjainen. Myös tämä puku yllätti minut positiivisesti!
Näiden lisäksi sovitin muutamaa muutakin pukua, mutta tässä ehkä tällainen tiivistelmä kauneimmista tai muulla tavoin kiinnostavista yksilöistä. Kuten huutomerkkien määrästä voi päätellä, oli reissu todella paljon White Dress -kokemustani innostavampi. Palaan tänne varmasti siskoni ja äitini kanssa tsekkaamaan vielä vahvimmat kandidaatit. Arvostan myös sitä, miten myyjä selkeästi ymmärsi, että päätös vaatii sulattelua ja kehkeytyy pikkuhiljaa. Tosin ehkä sisimmässäni tiedän jo hyvin vahvan kandidaatin löytyneen…
Toisin sanoen Zazabella yllätti positiivisesti! Ympäristö ei ehkä ole ylellinen, mutta omalla kohdallani reissusta tuli oikein kiva tutkimusmatka mekkojen maailmaan. Vielä voisi olla hauska sovitella vaikkapa vintage-mekkoja. Missä sinä olet käynyt seikkailemassa morsiuspukujen saralla?
Valokuvaajan valinta tuntuu ainakin hääblogien perusteella mietityttävän monia. Eikä ihme: panostus on suuri ja kuvat ovat, kuten monesti sanotaan, puolison ja sormuksen lisäksi jotain, mitä häistä jää kirjaimellisestikin käteen.
Kuva Unsplash, kuvaaja Julie Johnson
Mekin tutkailimme monia vaihtoehtoja, mutta tiesin koko ajan laulukaverini Taikan olevan hyvä kuvaaja enkä lähettänyt kenellekään tarjouspyyntöjä. Kun vielä näin Taikan kuvia eräistä toukokuisista häistä, oli valinta selvä ja iloksemme Taika oli juhlapäivänämme vapaana. Hänen kuviaan voi käydä katsomassa Instagramista nimimerkiltä @talepics_ 🙂
Kevään mittaa tuli selailtua paljon eri kuvaajien portfolioita ja selvästi kuvaajilla on todella erilaisia tyylejä. Monen kuvat ovat upeita, mutta eivät silti syystä tai toisesta tuntuneet sellaisilta, jotka olisivat sopineet meille. Osa kuvista taas on sellaisia, joihin palaa aina uudestaan. Jokin niissä kiehtoo ja miellyttää silmääni.
Tässä pieni katsaus suosikkeihini. Olisi ollut upea nähdä, millaisia kuvia he olisivat ottaneet häistämme!
***
Jenni Tuominen Photography. Jennin kuvissa on ihanan luonnolliset värit ja sen myötä tiettyä raikkautta. Tykkään todella paljon meren rannalla otetuista kuvista, jotka löytyy kun skrollaa linkatun sivun melkein loppuun asti. Ihanan rauhaisa tunnelma, ei mitään ylimääräistä. Jennin sivuilla on myös hyvä postaus siitä, miten valita kuvaaja.
Astrid Mannerkoski. Hänen kuvissaan pidän erityisen paljon siitä, minkälaisia ilmeitä hän onnistuu vangitsemaan lasten kasvoilta. Aivan ihania!
Vierula Photography. Olen aivan rakastunut näihin kuviin. Niin rauhaisaa. Valo ja varjo ovat täydellisessä sopusoinnussa. Nuo illalla veden äärellä otetut potretit ovat aivan ihania!
Heli Manninen. Hänen kuviaan voi katsella Instagramissa ja Facebookissa. Jotain satumaista näissä on!
***
Toivottavasti tästä oli apua jollekulle kuvaajaa etsiskelevälle! 🙂
Koostin tähän postaukseen hieman tietoja kiinnostavista ja/tai omasta näkökulmastani katsottuna helposti saavutettavista hääpukuliikkeistä. Olen postauksen kirjoittamisen jälkeen lueskellut Nisti ja Nööri -blogin Tuulin sovituskokemuksista ja jutellut aiheesta ystävieni kanssa ja saanut siten uusia vinkkejä. Tässä pieni kooste aiheesta 🙂 (Huom! Kesä saattaa vaikuttaa aukioloihin.)
olen muutamankin ihmisen kuullut puhuvan hyvää tästä liikkeestä, mutta en harmikseni muista tarkalleen, mitä. Sen muistan, että jossain häämessujen muotinäytöksessä pidin kovasti heidän puvuistaan.
arkena auki kuuteen ja lauantaisin viiteen
myy esimerkiksi Rebecca Ingramin pukuja (aiemmin olin bongannut näitä olevan vain Hyvinkään Happy Roadissa)
olen yhdistänyt liikkeen vahvasti vanhojentansseihin, mutta heillä on ilmeisesti myös runsas valikoima morsiuspukuja useilta eri merkeiltä
arkisin auki kuuteen ja lauantaisin kolmeen
sovitusaika varattava etukäteen
Olen menossa perjantaina Zazabellaan. (Olin ajatellut meneväni sinne itse asiassa jo tänään, mutta eilisiltana tsekkaamani lukuisat vapaat ajat ehtivätkin täyttyä aamuun mennessä.) Väärän ennakkomielikuvani vuoksi en ollut alunperin kiinnittänyt liikkeeseen juuri huomiota. Aloin kuitenkin tutkia sitä tarkemmin, sillä eräs ystäväni on mukava napata seuraksi, mutta hän on loukannut jalkansa ja pystyy liikkumaan vain puolen kilometrin etäisyydellä kodistaan. Zazabella sattuu osumaan tämän säteen sisään. Tällä pikemminkin käytännön kuin intohimon sanelemalla reissulla on siis suuri mahdollisuus yllättää meidät positiivisesti!
Lisäksi minua kiinnostavat Vieno, Seremonia ja Lahden Josefiina. Josefiinasta löytyvät Justin Alexanderin puvut kiinnostavat minua todella paljon, ja jotenkin suhtaudun näihin sitä edeltäviin sovituksiin kevyenä perehtymisenä morsiuspukujen maailmaan. Lahden reissulle haluaisin mukaan nuorimman siskoni, mutta hän on matkoilla ja sitä joutuu nyt vähän lykkäämään. Mutta kuka tietää, ehkä Zazabellasta löytyy hyviä kandidaatteja! 🙂 Tarkoitus on jälleen kokeilla mahdollisimman eri tyylisiä pukuja ja vähän tunnustella, mikä voisi sopia kropalleni. Alla vielä omaa silmääni miellyttäviä poimintoja Zazabellan valikoimista.
Pian lähestyy se hetki, jolloin häihimme on aikaa päivälleen vuosi! Hääsuunnittelu alkoi heti kihlauksen jälkeen lähes vuosi sitten. Nyt onkin hyvä hetkin tarkistaa, mitä olemme vuodessa saaneet aikaan. Edellisessä tehtävälistauksessani aikataulutin tiettyjä tehtäviä keväälle eli voin tässä samalla tarkistaa, onko kaikki edennyt suunnitelmien mukaan.
Uudet kommentit olen kirjoittanut vihreällä.
Kuva Unsplashista, kuvaajana Estée Janssens
SUUNNITTELUVAIHEESSA
alustava vieraslista
alustava budjetti
paikan varaaminen -> hääpäivän päättäminen ja ilmoittaminen lähipiirille
kaason ja bestmanin valinta
suunnittelupalaverit juhlapaikan kanssa tammikuu 2020
menun suunnittelu (suunnittelupalaverin jälkeen)
iltapalan/herkkupöydän suunnittelu (suunnittelupalaverin jälkeen)
juomapolitiikan suunnittelu (juhlapaikalle ei saa tuoda omia juomia, joten pitää pohtia, miten paljon me tarjoamme juomia ja kehittämmekö vaikkapa jonkin lipukesysteemin)
avioliiton esteiden tutkinta huhtikuu 2020
avioehto joulukuu 2019 (Tämän voi toki tehdä aiemminkin, mutta avioliitto tuntuu yhä sen verran kaukaiselta, ettei minulle ole luontevaa pohtia tätä ihan heti. Tähän fiilikseen ei ole mitään rationaalista syytä, hassua!)
nimenmuutos?
vihkiseremonian suunnittelu lokakuu2019 (ainakin vihkimisen kellonajan verran. Olemme suunnittelleet lukevamme toisillemme runot.)
vihkiseremonian musiikkivalinnat (tästä on jo muutamia ajatuksia: ”alttarille” akustisen kitaran tahtiin, Romanssi laulettuna, pois sähkökitaran tahtiin)
vihkijän varaaminen
vihkisormusvaihtoehtojen tutkiminen (Tätä hieman tehty häämessuilla. Yhä on auki, haluanko edes vihkisormusta.)
vihkisormuksen tilaaminen ja kaivertaminen?
hääpukujen ihastelu
hääpukujen sovitus heinäkuu 2019 ->(jes, sain tämän aloitettua etuajassa! Nyt pitää vain pitää tahtia yllä.)
hääpuvun ostaminen/tilaaminen
sulhasen pukeutuminen
asusteet: kengät, alusvaatteet yms.
mekon korjausompelut
korujen valinta
kaasojen ja bestmanien asut
juhlakenkien sisäänajo (aloitettu siskon valmistujaisissa! Hyvin jaksoi pitää koko päivän.)
kampauksen suunnittelu
meikin suunnittelu
(Näihin kahteen vaikuttaa mielestäni mekon tyyli. Jotakin ideoita minulla jo on, mutta jää nähtäväksi, sointuvatko ne yhteen mekkoni kanssa. Oletettavasti palaan tähän syksyllä 2019, ellen saa jotain ”Apua, kaikki hyvät on kohta varattu!” -paniikkia sitä ennen. :D)
kihlajaiskuvat helmikuu 2019 (krhm, ei ihan toteutunut. Mutta kuvaaja on nyt valittu, joten ehkä heinäkuun 2019 aikana alkaa tapahtua!)
valokuvaajan etsintä maaliskuu 2019 (riippuu kihlajaiskuvista)(valokuvaajiin tuli tosiaan tutustuttua, mutta onneksi kaverini osoittautui muiden kuvaustaitojensa ohella myös hyväksi hääkuvaajaksi. Eli tämän tehtävän voi unohtaa. 🙂 )
valokuvaajan varaus
videokuvaajan etsintä?
videokuvaajan varaus?
toiveiden/tyylin kertominen kuvaajalle(/kuvaajille?) (omaa silmää miellyttäviä kuvia voisi alkaa tallentaa systemaattisesti vaikka heti sitä mukaa, kun kivoja kuvia tulee vastaan)
kutsujen suunnittelu marraskuu 2019(aloitettu!)
kutsujen lähetys tammikuu 2020
lahjalistan suunnittelu? (oletettavasti toive häämatkan tukemisesta, ehkä lahjoitus CMI:lle tai jotain yhteiseen aikaan liittyvää)
hääsivun tekeminen marraskuu 2019 (aloitettu!)
hääjuhlan tunnelman ja värimaailman ideointi maaliskuu 2019
hääjuhlan koristeiden suunnittelu (Ajatuksen asteella ovat jo pöytänumerot, ”sukupuu” ja tunnelman luonti vessoihin. Jotta kaikki ei painottuisi kauas tulevaisuuteen, sovitaan niin, että otan nämä toteutukseenkesäkuussa 2019.) (Yhä ajatuksen asteella, mutta pöytänumeroihin on jo pari systemaattisesti koottua ideaa. Nyt kun häihin on enää vuosi, nämä olisi kyllä kohta syytä aloittaa niin ei valu tämä aika hukkaan.)
kattauksen suunnittelu
paperituotteiden suunnittelu (samassa yhteydessä kuin kutsut?)
(Olen viime aikoina kyseenalaistanut tämän tarpeen. Eikö seremoniamestari tai kokki voisi vaikkapa lukea menun ääneen? Muita olennaisia paperituotteita ei tule mieleen, ellemme sitten keksi jotain leikkiä, jossa niitä tarvitaan…)
paperituotteiden tilaus
vieraskirjan suunnittelu
vieraskirjan ostaminen
valaistuksen suunnittelu?
vihkiseremonian rekvisiitan suunnittelu?
pöytäkukkien suunnittelu (Ideoita on ja lajikkeitakin jo alustavasti kartoitettu. Tarvittava kukkamäärä on vielä hämärän peitossa.)
kimpun suunnittelu
vieheiden suunnittelu (Hyvin vahva veikkaus, etteivät vieheet asianosaisia eli sulhasta ja bestmania juurikaan kiinnosta 😀 Joten näiden kohdalla taidetaan mennä hyvin kevyellä toteutuksella.)
floristien kartoitus heinäkuu 2019 (Moni bloggaaja on ylistänyt Juhlakukat.fi -palvelua, ja hyvinkin todennäköisesti tulemme päätymään siihen.)
kukkien tilaus
vieraslahjojen suunnittelu? (mitään ideoita vieraslahjojen suhteen ei ole, ja uskon tuttavapiirimme arvostavan vaikka pientä lisäpanostusta tarjoiluihin enemmän kuin mahdollista konkreettista lahjaa)
biisilista bändille (tätä on jo aloitettu)
juhlan muun musiikin suunnittelu (tätä on jo aloitettu)
ohjelman ideointi
tarkemman aikataulun tekeminen ja kommunikointi seremoniamestarille ja kaikille muillekin
häätanssin harjoittelu
majoituksen varauskiintiö vieraille
oma hääyöpaikka valinta ja varaus?
häämatkan ajankohdan ja kohteen valinta marraskuu 2019
varaukset
passit, viisumit, rokotteet?
huomenlahjan suunnittelu ja hankinta lokakuu 2019 (ettei jää viime tippaan, tämän ainakin voin hoitaa mistään muista aikatauluista riippumatta 🙂 )
Tämä lomalainen on viettänyt tovin häämaailman tyystin unohtaen, mutta sitäkin mukavampaa on palata näiden aiheiden pariin 🙂 Tosi moni bloggaaja näyttää menneen tässä välissä naimisiin, onnea kaikille!
On jännittävää, että nyt on heinäkuu! Pian häihimme on enää vuosi, ja onkin hauska päästä lähipäivinä tsekkailemaan, missä kunnossa tehtävälistamme on. Hääpuvun metsästys tulee jatkumaan ja suunnitelmissamme on myös pistäytyminen juhlapaikalla: olemme tähän menessä nähneet sen vain talvisissa tunnelmissa.
Mutta niistä lisää myöhemmin! Tällä kertaa ajattelin kertoa teille, minkälaisissa maisemissa vietin ensimmäisen lomaviikkoni ja pohdiskella, voisiko se sopia jollekulle häämatkakohteeksi.
Vaikka olemmekin sulhasen kanssa olleet yhdessä jo viisi vuotta, emme koskaan ole olleet kunnolla lomamatkalla. Tämä selittyy sillä, että itse olen ollut seurustelumme aikana kaksi kertaa vaihdossa ja sulhanen taas puoli vuotta ekspatriaattina. Näinä aikoina olemme reissailleet silloisilla asuinseuduillamme, mutta emme koskaan olleet lentäneet kohteeseen yhdessä. (Fun fact: tätä ennen olemme nousseet lentokoneella yhdessä, mutta emme laskeutuneet. Minä hyppäsin tandemin ja laskuvarjohyppyä harrastava sulhanen hyppäsi itse.)
Itselläni on meneillään ensimmäinen palkallinen kesäloma. Viime vuosina olen ollut kesätöissä ja ajatus täysin työnhaku- ja graduvapaista viikoista onkin ollut aika muikea! Summa summarum, aika tuntui otolliselta ihan perinteiselle rantalomalle ja kunnon irtiotolle kodin velvollisuuksista. Koska rahaa on kuitenkin tarkoitus säästää häihin ja ensi vuoden häämatkaan, lähdin etsimään suhteellisen edullisia Euroopan kohteita, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden niin löhöilyyn kuin aktiivisempiin päiviin.
Pienen hintavertailun jälkeen tajusin pakettilomien tulevan hinnassa yhtä edullisiksi kuin omatoimilomienkin (tämä toki voi vaihdella kohteen ja varausajankohdan mukaan paljonkin). Syötin kaikkien isoimpien matkatoimistojen hakukenttiin toivomani etäisyydet rannalle ja palveluiden ääreen ja siitä alkoi kiinnostavien kohteiden haarukointi. Meille oli tärkeää sen verran viihtyisä hotellialue, että siellä voisi rentoutua kirjaa lukien ja uiden.
Kuten otsikko paljastaa, päädyimme Italiaan Napolinlahden tuliperäiselle Ischia-saarelle. Vaikka saaren pääelinkeino onkin turismi ja se on ihan yleinen matkakohde, en ollut kuullut siitä koskaan aiemmin. Tuliperäisyys tuo saarelle monia mielenkiintoisia piirteitä: maisemaa hallitsee jo pitkään hiljaa ollut lähes 800 metrin korkeuteen kurottava Epomeo-vuori ja lukuisat kukkulat, monien hotellien uima-altaissa on mineraalivettä ja maaperän ravinteikkuuden vuoksi saari on kuulu kukkaloistostaan. Saarella mahdollisuuksia niin patikointiin, kylpylöissä löllöttelyyn kuin rantaelämäänkin.
Matka saarelle kestää lautasta riippuen vajaan tunnin, ja lento Napoliin on noin 3 ja puoli tuntia. Lauttakuvion vuoksi pakettimatka tuntui tässä yhteydessä erityisen helpolta ratkaisulta, sillä Aurinkomatkat kyyditsi meidät lentokentältä oikeaan satamaan ja Ischian päässä lopullisiin hotelleihin, eikä mitään tarvinnut miettiä itse.
Itse pidin Ischialla erityisesti upeista maisemista ja napolilaisesta pitsasta. Myös lämpöä riitti yllin kyllin! Kaikki ruoka oli todella hyvää, joskin hotellin aamupala painottui vahvasti makeisiin kakkuihin. Ihan mukava olla taas terveellisempien vaihtoehtojen äärellä 😀
Huonoja puolia on vaikea sanoittaa, mutta jotenkin ne ovat sidoksissa saaren vahvuuksiin. Saari on tosiaan saari, ja pienet idylliset kylät tulevat aika nopeasti tutuiksi. Jylhät maisemat tarkoittavat sitä, että kartalla helpon näköinen kahden kilometrin kävely voikin olla helteessä yllättävän rankka ja että näennäisesti lähellä oleviin kohteisiin siirtyminen voi kestää pitkäänkin. Lisäksi saaren liikenne oli italialaiseen tyylin todella kaoottista (oppaan sanoin: ”Se menee, joka uskaltaa.”) ja vaikka bussireitit kattavat koko saaren, eivät aikataulut pidä yhtään paikkansa. Ischian toimivuus matkakohteena riippuu varmasti persoonasta, ja nopeasti kyllästyville ja kärsimättömille se ei välttämättä sovi. Toisaalta Ischian lähistöllä on myös Capri, Procida, Napoli ja Pompeiji, eli jos ajan kuluttaminen lautalla ei haittaa, voi elinpiiriä helposti laajentaa 🙂
Meidän reissuumme kuului pääasiassa kirjojen lukemista, visiitti Ischian isoimpaan kylään Ischia Portoon ja kaksi päivää, jolloin kävimme vähän patikoimassa. Enemmänkin nähtävää olisi ollut, mutta meille tämä oli riittävä tahti 🙂
Summa summarum, suosittelen Ischiaa häämatkakohteeksi, jos
tykkäätte turkooseista poukamista
tykkäätte pizzasta
ette halua lähteä kovin kauas
pieni kaoottisuus vain lisää kohteen luonnetta 😀
muut turistit eivät haittaa (iso osa saarella lomailevista on italialaisia)
ette kaipaa jätti-isoa resortia: saarella ei ole tilaa ja enemmistö hotelleista vaikutti aika pieniltä. Pikaisella googlailulla löysin kaksi vähän isomman ja ylellisemmän näköistä hotellia.
Tällainen oli meidän kokemuksemme, toivottavasti näistä tiedoista on jollekulle hyötyä! Onko joku muu käynyt Ischialla? Mitä tykkäsitte? 🙂
Nyt on sitten suhdetta testattu lomamatkan muodossa, ja hyvin meni! 🙂 Saimme tästä myös hieman ideoita varsinaiselle häämatkalle -ehkäpä siinä voisi olla mukana useampikin kohde…
T. K
P.S. En ole kovin tarkasti tutustunut lentojen päästöjen hyvittämiseen, mutta se onnistuu ainakin Finnairin kautta.
Matkalaulu 