Sovituskäynti Seremoniassa

Hääpuvun etsintä jatkuu kiivaana!

Pari hyvää vaihtoehtoa jäi Zazabellasta mieleen, mutta siltä ne juuri tuntuivat: hyviltä vaihtoehdoilta. Samalla tavalla voisi tiivistää fiilikset Seremoniassa sovittamistani mekoista. Sielläkin oli pari pukua, jotka päälläni voisin tuntea oloni hääjuhlassa mukavaksi ja itsevarmaksi. Tajunnanräjäyttävä ”tämä mekko on täydellinen, ah mikä morsian olenkaan!” -kokemus antaa silti vielä odottaa itseään. Tilanteeni on kuitenkin oikein hyvä, sillä tässä ei ole kiirettä mihinkään, ja tarvittaessa voin varmasti löytää mieleiseni näistä erittäin hyvistä kandidaateista.

Seremoniassa oli monipuolinen valikoima sekä viihtyisät tilat. Myyjä oli oikein mukava, mutta taisimme sattua paikalle kiireiseen aikaan. Aloitimme ystäväni kanssa melko omatoimisesti mekkojen kantamisen kopin eteen sovitusta odottamaan. Vaikka en fanitakaan ennalta varattavia sovitusaikoja -on kiva tehdä asioita välillä fiilispohjalta-, taitaa niissä silti olla puolensa.

Seremonian mekoissa oli paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia! Sovitin paria perinteisempää pitsipukua sekä ainakin Pronoviaksen pukuja, Maggie Sotteron Rebecca Ingram -mekkoja sekä Trés Chic -talon pukuja. Trés Chic oli minulle aivan uusi tuttavuus, mutta heillä on sivuillaan muutama todella huikea luomus!

Näistä yllä olevista mekoista mikään ei noussut ykkössuosikiksi, mutta olivat mielenkiintoisia testattavia joka tapauksessa! Havaitsimme ensinnäkin, että tällaisessa vintage-henkisessä yläosassa voisi olla ideaa, että yksinkertaiset satiinipuvut eivät aina olekaan minulle täydellisiä ja että vaikken pitsistä ole haaveillutkaan, voi se silti olla ylläni tosi kivan näköistä. En osaa antaa itselleni mitään yleisohjetta, että jokin tietty malli tai materiaali toimisi takuuvarmasti. Kokonaisuus ja tunnelma sen taitaa lopulta ratkaista! Onko jollakulla samoja fiiliksiä?

Alla oleva mekko on Trés Chickin ja nousi yhdeksi minun ja ystäväni suosikeista. Ystäväni tosin fiksusti pohti, miltä hihat mahtavat tuntua kesähelteillä.

Tämä mekko taas on Maggie Sotteron Rebecca Ingram -mallistosta. Aika jännä tapaus! Sekä suloinen että vähän seksikäs. Tästäkin mekosta me molemmat pidimme, ja mikäli muistini ei valehtele, se näytti paremmalta livenä.

Pakko kehua Seremoniaa siitä, että myyjä kirjoitti minulle lapun, jossa oli kiinnostavimpien mekkojen tiedot sekä ennen kaikkea hinnat! Muualla hinnasta ei ole ollut sen enempää puhetta, mutta tämä auttaa ehdottomasti lopullisen vertailun tekemistä. Jos mekkokandidaatit olisivat tasavahvat, vaikuttaisi hinta ehdottomasti asiaan.

Olenko muuten puhunut mekkobudjetistani? Olen ajatellut 1500 euroa, mikä saisi mielellään sisältää korjausompelut. Tämä yläraja ei kuitenkaan ole ehdoton, mutta toki sen ylittäminen saattaisi pientä nieleskelyä aiheuttaa 😀 Mutta Vanhojen tansseissa ja vuosijuhlissa olen aina käyttänyt itse tehtyjä pukuja, jotka ovat kyllä hienoja mutta eivät luonnollisesti vastaa ammattilaisen jälkeä. Tällä kertaa en halua joutua tinkimään juhlallisesta tunnelmasta, joten olen varautunut panostamaan ainakin jonkin verran. Nämä kaksi suosikkiani tältä reissulta ovat onneksi budjettini rajoissa 🙂

Seremoniassa on muuten ale, joten kannattaa käydä katsastamassa tarjonta!

Joko sovittelukertomukset alkavat kyllästyttää? Toivottavasti ei, sillä uskon vahvasti löytäväni itseni lähiaikoina vielä jostain liikkeestä 🙂 Onko vinkkejä? Tajusin vasta äskettäin Morsiusateljee Helmen myyvän suomalaisten suunnittelijoiden pukuja! Aika kiinnostavaa!

Kiitos, että jaksoit taas lukea sovitteluseikkailuistani! 🙂

 

T. K

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s