Hääkutsut: lähettämistä vaille valmiit

Uusi konkreettinen edistysaskel: kutsumme tipahtivat perjantaina postiluukusta ja suureksi helpotuksekseni olivat juuri sellaiset, kuin pitikin! 🙂

Alkuperäinen tavoitteemme oli päästä lähettämään kutsut tammikuussa, mutta homma jäi roikkumaan jostain selittämättömistä syistä. Toki häänettisivuillemme tulee sekalaisia yksityiskohtia, kuten Lepolammella yöpymisen hinta, jotka olivat vielä vähän aukia ja jotka oli kiva saada viilattua kohdilleen ennen lähettämistä. Mutta se ei kyllä ihan täysin selitä sitä, miksi kutsut lähtivät painoon vasta tässä helmikuun lopussa. Oh well.

Olen kirjoittanut kutsujen ideoinnista, kirjekuorten löytämisestä, ensimmäisistä askelista toteutuksen suhteen ja yksityiskohtien hiomisesta. Olimme ajatelleet laittavamme kansipuolen ”ympyrän kehälle” hääpäivän ja juhlapaikan, mutta tekstit eivät jostain syystä osuneet aivan kohdilleen. Lopulta aloimme pohtia, ovatko nämä infot edes lopulta sellaisia, että ne ansaitsevat paikan kansipuolelta. Pyörittelimme hetken meitä kuvaavia tekstejä, kuten lainauksia meille tärkeistä biiseistä. Lopulta valinta oli loksahti kohdilleen ja tuntui suorastaan itsestään selvältä. Häätanssimme tanssitaan Chisun Tuu mua vastaan -kappaleen tahtiin, ja samaisesta biiisistä löytyi täydellinen fraasi: ”Valitsen sut aina vaan.” Tästä pieni pätkä päätyi myös kihlani kaiverrukseksi, joka on siis ”Aina vaan” ja hääpäivämme. Ihana tunne, kun palaset löytävät paikkansa!

Yksityiskohtien hiominen ei kuitenkaan jäänyt tähän, sillä kutsuihin piti kirjata ylös myös häänettisivujemme salasana. Pyörittelimme jos jonkinlaista, ja huomioon piti ottaa selkeys (ei esim. välilyöntejä hämmentämään) ja ääkköset, sillä osa vieraista tulee ulkomailta. Haat2020 ja K&S2020 eivät tylsyydessään meitä puhutelleet. Pohdiskelimme ohjelmointia tyyliin IF(Answer=”Yes”;”Bailaa”;”:”), mutta tekstistä olisi tullut liian pitkä ja altis kirjoitusvirheille. Yksi vaihtoehto oli viittaukset hyviin sarjoihin, kuten ringbear, tai meemeihin, kuten icamehereforfood. Koetimme löytää jotain hyvää myös Matkalaulun lyriikoista: Heikillekahviijapullaa oli jossain vaiheessa yksi vaihtoehdoista. Lopulta päädyimme laittamaan salasanaksi sen kappaleen nimen, jonka tahtiin kävelemme vihittäväksi. Siinä ei ole erikoismerkkejä, ääkkösiä eikä se myöskään ole kovin pitkä.

Tämän visaisen päätöksen jälkeen oli vielä kilpailutettava painotalot, mihin etsin vaihtoehtoja Facebookin hääryhmien keskusteluista. Päädyin lähettämään tarjouspyynnön Sokkelille, DM Printille, Granolle ja Painotalo.fi:lle. Tsekkasin myös Ifolorin ja Vistaprintin, mutta äkkiseltään sain kuvan, että haluamamme muoto ja toteutus ylipäätänsä ei heidän kauttaan onnistuisi.

Speksimme olivat 60 kappaletta kutsuja, kokona 15 x 15 cm, 320 gramman matta paperi (hypistelyiden perusteella tulin siihen tulokseen, että 300 g olisi makuumme liian heppoinen), kaksipuoleinen painatus värillä. Tarjoukset vaihtelivat 70 eurosta ja 120 euroon, joista Grano osoittautui halvimmaksi 69,16 euron hinnalla, joka sisälsi postikulut. Tilaus kävi vaivattomasti, mutta jännitin kyllä, menisikö kaikki putkeen, sillä meillä ei ollut heidän aineisto-ohjeissaan mainittuja leikkuumerkkejä. Laitoin sormet ristiin ja luotin, että kyllä he ottaisivat yhteyttä, mikäli jokin olisi pielessä.

Laitoin tilauksen matkaan tiistaina. Grano lupaa sivuillaan toimituksen vain neljässä arkipäivässä, joten perjantaina olin jo hieman huolissani siitä, ettei tilausvahvistuksen jälkeen ollut kuulunut mitään. Tein töitä etänä ja olin jo Granon sivuilla laittamassa chattiin viestiä, kun puhuin itseni malttamaan maanantaihin, jolloin neljä arkipäivää olisi kulunut. Hyvä etten suotta hyppinyt linjoille! Tuolista noustuani nimittäin löysin Granon kuoren postiluukkumme alta. Toimituksen nopeuteen voi siis olla hyvin tyytyväinen! 🙂

Samoin kuin kutsujen laatuun! Painojälki on niin tarkkaa, että jopa minimaaliset huolimattomuudet omassa kuvankäsittelyssäni näkyvät 😀 Heh, onneksi niitä tuskin tulee huomaamaan kukaan muu kuin minä. Paksu paperi tuo juuri sopivanlaista juhlavuutta. Koen, että kutsut kuvaavat hyvin tavoittelemaamme tunnelmaa: yksinkertaisen tyylikästä ja rentoa mutta romantiikalla höystettynä.

Harmillisesti kirjekuorialelöytömme ovat hieman ohuesta paperista, mutta ei anneta sen masentaa. Kiva juttu on se, että ”tervetuloa” tulee kauniisti esiin, kun kuoren läpän avaa. Ennen kuorien sulkemista pitäisi kuitenkin

• hankkia sininen (kalligrafia)tussi osoitetietojen kirjoittamista varten
• hankkia postimerkkejä
• selvittää osoitteita
• selvittää sukunimiä (hääsivuille kirjaudutaan omilla nimillä, joten meidän pitää syöttää täsmällinen vieraslista järjestelmään. Joidenkin avecien sukunimet eivät ole vielä tiedossa.)
• hioa häänettisivut loppuun. Meille ei siis tule infolappusta, vaan kaikki on Tahtoo.fi-palvelussa tehdyillä sivuilla. Sieltä puuttuu vielä tilinumero muistamisia varten sekä tieto juhlan kuvien jakamisesta kuvagalleriassa.
• kirjoittaa kuoret
• emme tehneet kutsuista enkkuversiota, joten vieraskielisille pitää kirjoittaa kutsun oheen jokin asioita tarkentava lappunen
• jakaa kutsuja lähellä asuville ja postittaa muille

Mikäköhän tälle olisi realistinen aikataulu? Yllättävän monta pikkuhommaa vielä näihinkin liittyy! Olisi hienoa hoitaa kaikki ensi viikolla, mutta toisaalta tiedän sulhasen jakavan osan kutsuista vasta maaliskuun alussa sukujuhlissa.

Tässä vielä kutsun sanamuotoja pohtiville yhdeksi esimerkiksi meidän versiomme:

Lämpimästi tervetuloa häihimme!

Juhlimme häitämme XX.7.2020 Hotelli Lepolammella osoitteessa Kivilammentie 1, 02820 Espoo.

Juhlat alkavat vihkitilaisuudella hotellilla klo XX.00.

Lisätietoa päivän kulusta sekä ilmoittautumiset 31.5. mennessä osoitteessa: xxxxxxxxxxxxxxx, salasana: xxxxx

Ystävällisin terveisin,

S & K

Huomioittehan, että kutsu koskee vain kuoressa mainittuja henkilöitä.
Oletteko estyneet? Ilmoitattehan siitä S:lle (xxx xxxx xxx) tai K:lle (xxx xxxx xxx).

Mites muut heinäkuun hääparit, joko kutsut ovat lähteneet matkaan? Minusta tuntuu, että olemme lomasesongin huomioiden myöhässä… Tosin valtaosa vieraista on tietänyt hääpäivämme jo yli vuoden. Perinteisiin lähetysohjeisiin jos vertaa olemme ajoissa, mutta minusta tuo suositeltu tyyliin 2 kuukauden jakso on nykyaikana aivan liian lyhyt. Ihmiset saattavat varailla lomamatkoja tai ostaa festarilippuja helposti puoli vuotta aikaisemmin.

Onneksi homma otti taas askeleen eteenpäin!

T. K