Niin se vain meidänkin alkuperäinen hääpäivämme hujahti ohi viime lauantaina! Siirtämisen kohtuullisen chillisti ottanut sulhanen sanoi päivän mittaan pariin otteeseen, että kyllä vähän ärsyttää. Ja olisihan se ollut kiva saada homma jo hoidettua! Lauantaimme oli leppoisa ja naimisiin menemisen sijaan menimme Ateneumiin, pizzalle, lenkille ja lopulta kotiin katsomaan Netflixiä. Aina välillä pohdimme, että ”Äh, nyt kirkastui sopivasti vihkimisemme ajaksi” tai ”Nyt olisimme varmaankin leikkaamassa kakkua!”. Vaikka sää olikin kohtuullisen hyvä, päivä oli melko kostea eikä sen puolesta sää ollut häille ihanteellinen. Pieni lohdutuspalkinto sekin. Toivo hyvästä säästä syyskuussa 2021 eläköön!
Kirjoitin toukokuussa häiden siirtämisen hyvistä puolista. Lisäisin listalle sen, että saimme ihanan kesäloman. Teimme monia asioita, jotka olisivat varmasti jäänet väliin häiden ollessa osa ohjelmaa, sillä kesä olisi mennyt hääasioiden parissa häärätessä. Oli myös mukavaa unohtaa häihin säästäminen ja lomailla siten, että kaikki mielihalut pystyi toteuttamaan.
Sulhasella on sukujuuria Ivalossa ja olimme pitkään puhuneet, että minunkin olisi syytä joskus käydä pohjoisessa. Nyt se oli mahdollista! Ajelimme lopulta Nuorgamiin asti pysähdellen monissa kansallispuistoissa ja patikointikohteissa matkan varrella. Reissu muistutti interreilaamista: meillä ei ollut mitään tiukkoja aikatauluja ja olimme vapaita menemään minne mielimme. Tekemämme lyhyet vaellukset olivat kaikki todella mukavia sadekuuroista ja hyttysparvista huolimatta. Jokin avarissa, kumpuilevissa maisemissa teki minut todella levolliseksi ja koukutti Lappiin todella vahvasti.
Yhden yön yövyimme teltassa Teno-joen varrella, mikä oli maisemien puolesta huikeaa! Kävimme saamelaismuseo Siidassa Inarissa, enkä yhtään ihmettele, että Teno on ollut hyvin keskeinen elementti heidän arkeaan ja kulttuuriaan. Joki oli kaikin tavoin vaikuttava.
Toista ääripäätä kesän kokemuksistamme edusti staycationimme (voiko sanoa staycation, jos matkaa Vantaalta Kirkkonummelle?) Långvikissa. Meillä oli standard-huone ja se ja hotelli itsessään olivat melko tavanomaisia, toki kauniissa maisemissa. Kylpylä oli hieman aikuisempaan makuun suunnattu ja mukavan rauhallinen, muttei säväyttänyt minua erityisesti. Ehken vain ole kylpyläihminen! Koska eipä siinä muuta tehdä kuin istuskellaan kuumissa ammeissa tai saunoissa 😀 Onneksi Långvikissa oli myös iso allas, joka mahdollisti sporttisemman polskuttelun.
Syömämme maistelumenu sen sijaan oli todella oivallinen! Tasapainoinen ja hyvässä sopusoinnussa suositeltujen viinien kanssa. Oli myös todella hauskaa, ettei illallisen jälkeen tarvinnut pohtia taksia tai julkisia vaan saattoi mennä suoraan huoneeseen nukkumaan. Kelpo hyvitys siirtyneistä häistä!
- Maltoin ikuistaa vähän jälkiruokaa
Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen näistä kokemuksista ja siitä, että Suomen koronatilanne salli kesästä nauttimisen tällä tavoin. Elokuun alussa on luvassa huomenlahjakuvaukseni, jonne pohdiskelen erilaisia asukokonaisuuksia jo kovaa vauhtia. Maltan tuskin odottaa!
Taylor Swift -fanina pakko vielä hehkuttaa, miten innoissani olen hänen uudesta albumistaan! Ihania sanoituksia ja tunnelmia, ehkä niistä jokin löytää tiensä muodossa tai toisessa häihimmekin…
”I knew you’d linger like a tattoo kiss”
”Don’t want no other shade of blue but you”
”And isn’t it just so pretty to think
All along there was some
Invisible string
Tying you to me?”
T. K
Matkalaulu 