Terveisiä täältä mökin terassilta! Jos vain paarmat ja hyttyset suovat, näpyttelen – ensimmäistä kertaa tämän blogin historiassa – postauksen puhelimella.
Arki omakotitaloon muuttamisen jälkeen on viime aikoina vienyt voimia aika tehokkaasti ja kunnon kirjoituksen rakentaminen kuvineen kaikkineen on ollut jotain, mistä on pitänyt tinkiä.
Näin juhannuksena nautin sopivasta toimettomuudesta ja päätin tarttua ”hmm, mitäköhän sitä tekisi” -fiilikseen ja kertoa teille, että olemme lähdössä kahden viikon päästä häämatkalle! Varasimme matkan pari päivää sitten, mikä kertonee sen, että korona (jonka sairastin toukokuun lopussa, oli onneksi lievä!) on hillinnyt intoa sitoutua yltiöpäisimpiin haaveisiin. Muutama viikko sitten tuumasimme, että kyllä me haluamme lähteä reissuun tänä kesänä, ettei homma menisi ihan sivu suun.
Jonkinlaisena haaveena taisi olla Portugaliin ja Azoreille matkaaminen. Azoreilla ei kuitenkaan ollut ihan niin häämatkahenkisiä hotelleja kuin mitä olisin ja olisimme halunneet. Hylkäsimme suunnitelman ja totesimme, että mennään mihin tahansa (poislukien Turkki ja Dubai, jonne kumpikaan meistä ei halua poliittisista syistä), mistä löytyy meidän häämatkatunnelmiimme parhaiten sopiva hotelli.
Tein alustavia tutkailuja, mutta jotain kevään väsyneistä tunnelmista kertoo, että valitseminen ja varaaminen tuntui työläältä hommalta. Lopulta rykäisimme homman kasaan valvomalla vaihtoehtojen parissa puolen yön yli. ”Nyt se varataan!” Tiesin, että hinnat nousivat koko ajan ja että ekalla googlailuilla vapaina olleet swim up -huoneet eivät enää olleet saatavilla.
Päädyimme lopulta hotelliin, jonka aluetta kiertävät uima-altaat hyvin monessa kohtaa. Hyvällä tuurilla huone terassilla tarkoittaa siellä lähes yhtä kätevää pääsyä altaaseen kuin swim up. Peukut pystyyn! Pohdimme pitkään, miten paljon olisimme halukkaita maksamaan tuollaisesta ylellisyydestä ja lopulta valitsemamme vaihtoehto tuntui hyvältä kompromissilta.
Harkitsimme myös, ottaisimmeko täyshoitoa. Emme luultavasti kuluttaisi alkoholia siinä määrin, että paketti maksaisi itseään takaisin, joten päädyimme puolihoitoon. Ei ainakaan tarvitse harmitella hotellin ikään kuin maksettujen ruokalujen sivuuttamista, jos haluaakin syödä ulkona.
Näin ollen päädyimme lopulta valitsemaan häämatkakohteeksemme Rodoksen ja siellä Falirakin ja Kalithean lähellä olevan La Marquise -hotellin Aurinkomatkojen kautta. Rodos ei ehkä omassa mielessäni yhdisty tyypillisiin mielikuviin häämatkakohteista, koska kaukaisen paratiisisaaren sijaan se on jotenkin helposti saavutettavissa ja olen itse käynyt siellä lapsena. Aiheesta juteltaessa monet ovat kuitenkin kehuneet kohdetta maasta taivaisiin, ja itse odotan innolla vesipuistoa, retkiä merille ja uimaan suoraan veneestä, sekä perhospuistoa. Kaikenlaiset Rodos-vinkit ovat oikein tervetulleita!
Häämatkan jälkeen postausaiheet alkavat olla vähissä, ja uskon, että tämä blogi saa luontaisen päätöksensä häidemme vuosipäivään tai viimeistään blogin lokakuisiin synttäreihin mennessä. Suunnitelmissani on kertoa vielä kokemuksistamme ravintolahäiden järjestämisestä, häidemme musiikista sekä rahasta. Jos jokin asia meidän häihimme liittyen kiinnostelee, voi tänne tai instatililleni jättää kysymyksiä 🙂 Kiitos sinulle rakas lukija, että käyt yhä täällä, vaikka Matkalaulu onkin jo hääblogin elinkaaren eläkepäivillä ja postaustahti on rauhoittunut. Lupaan saattaa tarinan loppuun ja samalla nautiskella tänä vuonna naimisiin menevien blogikollegojen ja instaajien ihanista häätunnelmista!
Ensi kertaan! Ihanaa kesää juuri sinulle!
T. K
Matkalaulu 