Toivo on täällä taas!

Se paljastui jään ja lumen alta. Se tuli auringon ja valoisampien iltojen mukana. Se tuli pääsiäisen väreissä. Se tuli Häät-blogiyhteisön kanssabloggaajien kanssa käytyjen puheluiden myötä. Se murtautui esiin jostain pilvisen taivaan keskeltä kirkkaasti hehkuen. Innostus. Toivo. Halu kirjoittaa!

Toivo.

Se tuli ennen kaikkea Ylen mainion koronalukuja seuraavan sivuston kautta. Ennuste laumasuojan saavuttamishetkestä on sahannut siellä sun täällä, mutta viimepäivinä sitkeästi elokuun – jopa heinäkuun – puolella. Optimistisesti uskon, että rokotevalmistajat saavat tuotantonsa alkukuprut selätettyä, uusia rokotteita hyväksytään markkinoille ja kesä tekee saman ihmetempun kuin viime vuonna ja tartunnat alkavat painua alaspäin. Okei myönnetään, virusmuunnokset aiheuttavat jos jonkinmoista huolta, mutta jokin on saanut minut viime päivinä silti hylkäämään kevättalvella vallinneen skeptisyyteni. Huomaan aivojeni alkaneen askartelemaan hääsuunnitelmien parissa kuin varkain! Hauskaa!

Screenshot otettu Ylen sivuilta la 3.4.

Se tuli, kun kävin ostamassa pääsiäisen kunniaksi kukkia läheisestä kukkakaupasta. Reissun päätteeksi päätin tutkailla heidän Instaragmiaan, ja huomasin, että he tekevät oikein kauniita hääkimppuja. Se sai minut muistamaan, että kimppua ja muita sidottavia kukkia ei ole vielä tilattu. Eikä kakkua eikä edes vihkijää.

Vihkijän varaamista yritin kyllä jossain vaiheessa, mutta DVV sivuilla homma oli tehty kummallisen vaikeaksi. Kävin työkoneella katsomassa erästä heidän lähettämäänsä viestiä, mutta päätin vastata siihen myöhemmin. Virhe – en enää päässyt viestiin uudestaan käsiksi.

Häiden järjestely on tosiaan ollut taka-alalla melko pitkään. Ei ole houkuttanut tehdä varauksia vain peruakseni ne myöhemmin uudestaan. Kukkien ja kakkujen saaminen jostain muualta kuin ensisijaiselta vaihtoehdolta ei olisi maailmanloppu. Mutta nyt niidenkin varaaminen alkaa tuntua mielekkäältä! Ja vihkijähän on suorastaan välttämättömyys. Vieraitakin pitänee jossain kohtaa muistuttaa uudesta syyskuun juhlapäivästämme.

Innostus ja halu tarttua toimeen väreilevät jossain takaraivossani. Ehkä tämä tästä!

Tsemppiä ja toivorikasta kevättä juuri sinulle!

T. K

P.S. Kiitos kaikille, jotka ovat sitkeesti käyneet täällä lukemassa, vaikka päivitystahti onkin hiipunut! ❤ Se merkitsee minulle paljon.

Innostuksen aavistuksenomainen paluu

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Ja hei, meidän häävuosi on täällä – taas! Toivottavasti!

Ajat, jolloin selailin Pinterestiä ideoiden toivossa ja googlailin kiivaasti erilaisia palveluntarjoajia etsien tuntuvat yhä kaukaisilta. Suojellakseni itseäni mahdolliselta häiden perumisen aiheuttamalta harmitukselta en ole antanut hääsuunnittelulle arjessani tilaa. Eipä sille toisaalta ole juurikaan tarvetta jos huomioidaan, että melkein kaikki oli jo lyöty lukkoon viime talvena alkuperäistä heinäkuun 2020 hääpäiväämme silmällä pitäen.

Se, että EU on hyväksynyt jo peräti kaksi rokotetta luo kuitenkin toivoa siitä, että häitämme päästäisiin juhlimaan syyskuun alussa. Samaan aikaan uutiset viruksen muunnoksesta ja rokottamisen hitaasta vauhdista hillitsevät haaveilujani. Jäämme yhä tarkkailemaan tilannetta.

Tästä varauksellisuudesta huolimatta olen huomannut kuvittelevani mielessäni tiettyjä hetkiä juhlasta: vapautuneita halauksia, riemukasta letkajenkkaa ja kiitollisuutta siitä, että saisimme juhlia toiveiden mukaisesti kaikkien meille tärkeiden ihmisten kanssa. Aivoni työstävät jopa pientä puhetta aiheesta!

”Me juhlimme tänään rakkautta.

Emme avioliittoamme naimisiin olisimme voineet mennä koska tahansa.

Me juhlimme sitä, että te kaikki ihanat ihmiset olette osa meidän yhteistä elämäämme. Me juhlimme sitä, miten suuren rakkauden ympäröimiä koemme olevamme.

Kiitos, että olette täällä tänään ja teette elämästämme niin rakkaudentäyteistä.”

Nyt vaan kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että pääsemme kuulemaan nuo sanat ja kokemaan tuon rakkaudentäyteisen juhlan!

Varovaista toivoa elätellen oikein hyvää alkanutta vuotta toivottaa

K

Sulhanen visailee

Olen yrittänyt jo jonkun aikaa saada sulhasen kirjoittamaan ajatuksiaan hääsuunnittelusta. Kummasti hän ei ole siitä suuremmin innostunut – hääsuunnittelustakin hän lähinnä sanoo, että olisipa ne häät jo olleet, niin voisi vaihtaa puheenaihetta.

Siksi ilahduinkin lukiessani Hääpäiväkirjat-blogia: siellä oli mainio pohja sulhaselleni sopivalle matalan kynnyksen esittäytymiselle. Toisin sanoen hänen ei tarvitse puhua itsestään vaan minusta! Hih 🙂 Katsotaan siis, osaako hän vastata minua koskeviin kysymyksiin oikein. Tämä on muuten hauska myös polttariohjelmanumerona!

Mainittakoon vielä, että kertoessani tästä sulhaselle, hän sanoi: ”Jos siellä kysytään jotain että miksi mä rakastan sua, mä en suostu vastaamaan. Eikö ois surullista, jos se olisi vain joku yksittäinen juttu?” (Toim. huom. kirosanat sensuroitu.)

1. Jos katson telkkaria, mikä siellä todennäköisimmin pyörii?

Et sä kato ihan hirveesti ilman mua, mutta jos katsot niin siellä on jotain hääohjelmaa.

Kyllä.

2. Jos menemme yhdessä ravintolaan, mitä todennäköisesti tilaan?

Riippuu ravintolasta. Sun pitää olla vähän spesifimpi näiden kysymysten kanssa! Daddy Greensissä sä tilaat pizzaa ja Sushi Bar+Winessa sushia. Vettä, sä tilaat juotavaksi vettä.

Melko usein juu!

3. Mikä on inhokkiruokani?

Onko sulla sellasta? Aiemmin se oli mikä tahansa liian tulinen.

Noh, jos se on oikeasti liian tulinen, niin eihän sitä pysty syömään! Mutta varsinaista inhokkiruokaa minulla ei ole.

4. Mitä voisin syödä päivittäin kyllästymättä?

Varmaan jotain hedelmiä. Se on kategoriana riittävän laaja, ettet varmaan kyllästyisi. Jopa sä varmaan kyllästyisit parsakaaliin tai pahvimuroihisi ajan kanssa.

Rakkaani ei tykkää mun superterveellisistä TalkMuru-muroista.

5. Millaista musiikkia kuuntelen?

Hyvin vaihtelevaa. Usein kuuntelet sitä, mitä mä laitan. Toki sulla on omat suosikit, varmaan joku Jessie J ja Taylor Swift. Ja nyt Erika Vikman.

Jep, sulho hallitsee meillä puhelimensa Spotifysta jonkun mysteerilaitteen kautta Genelecin kaiuttimia. Yleensä se valkkaa ihan hyvää musiikkia. Mutta kyllä mulla ehdottomasti on oma musiikkimakuni! En vain tarvitse musiikkia joka ikiseen hetkeen, mikä voi toki kuulostaa hassulta näin muusikon suusta. Erikan uusi tuotanto on mulle mahtavaa voimalauluosastoa!

6. Millaisista elokuvista pidän?

Sä et erityisemmin pidä elokuvista. Ainakin tuntuu, että jos yrittää valita jotain leffaa, se on ihan mahdotonta. Sarjaan verrattuna liikaa uusia asioita, liikaa uusia hahmoja omaksuttavana. Epookista sä puhut mutta en oo nähnyt sun katsovan yhtään epookkileffaa.

Mä katon niitä kun sä et ole paikalla.

Niin. Se on musta ihan positiivista.

7. Mitä pelkään?

Ehkä sitä itsensäpaljastajaa? Sä et ole kovin pelokas ihminen.

Totta! Olen pari kertaa törmännyt kotini lähellä metsän pyörätiellä itsensäpaljastajaan, mikä jättää kyllä aina vähän säikyn olon. Tulee tunne, että alkaakohan se kytätä, mistä ovesta menen sisään… Tai kolkkaako se mut tajuttomaksi johonkin ojaan. Tästä syystä mulla on Suomi 112 -sovellus puhelimessa: jatkossa sijaintini näkyy hätäkeskukselle heti.

8. Mitä kotitöitä en osaa?

Ekana tulee mieleen, että en osaa ja en tee on kaksi eri asiaa. Kyllä sä varmaan osaat kaikkee mutta sä et vaan tee. Kyllä noi viemäreiden puhdistukset ja renkaiden vaihdot on mun juttuja, mutta kyllä sä varmaan molemmista selvityisit. Tuntuu, ettet osaa pestä paistinpannuja, vaikka tiedän, että osaat.

Mun sulhoni on melkoisen tarkka kaikkien määritelmien suhteen, kuten olette ehkä jo tähän mennessä huomanneet 😀

9. Mitä osaan erityisen hyvin?

Sä oot todella lahjakas viemään roskat! Tuli edellisestä mieleen. Sä oot niin monilahjakas, että on vaikea valita (*vieno hymy*). Sä oot erinomaisen hyvä bloggari!

Sä et oo ees lukenu mun blogia.

Oon mä varmaan lukenu muutaman siitä alusta. Ja mulla on vakaa usko suhun!

Eikö sulle tule mieleen, että mä oon esim. hyvä laulamaan?

No kyllä sä sen voit sinne laittaa, mut se on vähän ilmiselvä. Oon lukuisia kertoja katsonut lumoutuneena sun esiintymistä. Laitetaan se, sä oot hyvä esiintymään!

Tästä olen kyllä samaa mieltä!

10. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

Jaa. Johonkin, missä tylsistyisit kuoliaaksi. Palomieheksi en myöskään sua laittais. Muutama kerta salilla niin ehkä sitten.

11. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

Sä vetkuttelisit niitten sijoittamista ainakin. Riippuu voiton koosta, mutta varmaan kerrostaloasunto vaihtuisi omakotitaloon järven rannalla.

Todennäköisesti näin!

12. Mikä väri kuvastaa persoonaani?

Oot sä kuullut, että sillä väripersoonatyypittelyllä ei ole mitään tieteellistä pohjaa?

Jos mietitään sillee fiilispohjalla.

Noh, samaan syssyyn, muista, että mä olen todella sininen. Värinen…

Sanot vaan ekan mikä tulee mieleen!

No keltanen! Mut et sä kyllä keltanen ole… Ihan sama.

Keltainen oli mukava vastaus 🙂

13. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

Ekana tulee mieleen tyhjän puhuminen. Toisena tulee mieleen yleinen piittaamattomuus.

Nämä molemmat saavat mut kyllä näkemään punaista.

14. Minkä asian äärellä voisin viettää aikaa tuntikausia?

Musiikin ja bloggaamisen ja Jodelin ja muiden keskustelualustojen.

Hahha ikävä kyllä! Tuo jälkimmäinen osuus siis.

15. Mikä saa minut vihastumaan?

Kun toiset tekee presiksistä erilaisia kuin haluat niiden olevan.

Kyllä! Miten joku voi käyttää aikaa visuaalisuuden huonontamiseen? En tajua.

16. Entä mikä tekee minut iloiseksi?

Halit. Minä.

Tähän olisin kyllä kaivannut lisää mielikuvitusta.

17. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

Ehkä sellainen innostuvaisuus.

Allekirjoitan! Ihana vastaus!

18. Entäpä huonoin?

Se kun haluat vakaasti tehdä jotain asiaa erilailla kun minä.

Se ei ehkä ole luonteenpiirre.

19. Mitä kolmea asiaa kannan aina mukanani?

Lompakko, kännykkä, avaimet. Sä tosin kykenet poistumaan ovesta myös ilman avaimia.

Tarkoittaa siis sitä, että jos lähdemme lenkille, en välttämättä ota avaimia jos sulho ottaa.

20. Paras yhteinen muisto?

Toivottavasti se on vielä edessäpäin.

=sulho ei jaksanut miettiä.

Heh, toivottavasti poikkiseni ei näyttäydy teille kovin nuivana tyyppinä! Väkisin blogiin raahaamisella ei taida saada hänen parhaita puoliaan esiin. Mutta ehkä tästä tuli esiin se, että olemme molemmat aika voimakastahtoisia? Kumpikaan ei voisi olla yhdessä liian aran tyypin kanssa. Nautimme myös kaikenlaisesta älyllisestä (?) väittelystä, mikä tästä myöskin on havaittavissa jostain sieltä sulhon vastausten lomasta. Kaasosiskoni totesi kerran, että sulhoni on ”tarkka”, mikä on kyllä erinomainen kuvaus hänestä. I love him ❤

Ensi kertaan!

T. K

Häätön hääkuukausi eli heinäkuun sekalaisia

Niin se vain meidänkin alkuperäinen hääpäivämme hujahti ohi viime lauantaina! Siirtämisen kohtuullisen chillisti ottanut sulhanen sanoi päivän mittaan pariin otteeseen, että kyllä vähän ärsyttää. Ja olisihan se ollut kiva saada homma jo hoidettua! Lauantaimme oli leppoisa ja naimisiin menemisen sijaan menimme Ateneumiin, pizzalle, lenkille ja lopulta kotiin katsomaan Netflixiä. Aina välillä pohdimme, että ”Äh, nyt kirkastui sopivasti vihkimisemme ajaksi” tai ”Nyt olisimme varmaankin leikkaamassa kakkua!”. Vaikka sää olikin kohtuullisen hyvä, päivä oli melko kostea eikä sen puolesta sää ollut häille ihanteellinen. Pieni lohdutuspalkinto sekin. Toivo hyvästä säästä syyskuussa 2021 eläköön!

Kirjoitin toukokuussa häiden siirtämisen hyvistä puolista. Lisäisin listalle sen, että saimme ihanan kesäloman. Teimme monia asioita, jotka olisivat varmasti jäänet väliin häiden ollessa osa ohjelmaa, sillä kesä olisi mennyt hääasioiden parissa häärätessä. Oli myös mukavaa unohtaa häihin säästäminen ja lomailla siten, että kaikki mielihalut pystyi toteuttamaan.

img_0224
Pienellä karhunkierroksella

Sulhasella on sukujuuria Ivalossa ja olimme pitkään puhuneet, että minunkin olisi syytä joskus käydä pohjoisessa. Nyt se oli mahdollista! Ajelimme lopulta Nuorgamiin asti pysähdellen monissa kansallispuistoissa ja patikointikohteissa matkan varrella. Reissu muistutti interreilaamista: meillä ei ollut mitään tiukkoja aikatauluja ja olimme vapaita menemään minne mielimme. Tekemämme lyhyet vaellukset olivat kaikki todella mukavia sadekuuroista ja hyttysparvista huolimatta. Jokin avarissa, kumpuilevissa maisemissa teki minut todella levolliseksi ja koukutti Lappiin todella vahvasti.

img_0372
Maisemia Karigasniemellä

img_0395
Lisää maisemia Karigasniemeltä

img_0502
Maisemia Nuorgamissa

Yhden yön yövyimme teltassa Teno-joen varrella, mikä oli maisemien puolesta huikeaa! Kävimme saamelaismuseo Siidassa Inarissa, enkä yhtään ihmettele, että Teno on ollut hyvin keskeinen elementti heidän arkeaan ja kulttuuriaan. Joki oli kaikin tavoin vaikuttava.

img_0413

img_0432

Toista ääripäätä kesän kokemuksistamme edusti staycationimme (voiko sanoa staycation, jos matkaa Vantaalta Kirkkonummelle?) Långvikissa. Meillä oli standard-huone ja se ja hotelli itsessään olivat melko tavanomaisia, toki kauniissa maisemissa. Kylpylä oli hieman aikuisempaan makuun suunnattu ja mukavan rauhallinen, muttei säväyttänyt minua erityisesti. Ehken vain ole kylpyläihminen! Koska eipä siinä muuta tehdä kuin istuskellaan kuumissa ammeissa tai saunoissa 😀 Onneksi Långvikissa oli myös iso allas, joka mahdollisti sporttisemman polskuttelun.

img_0652
Chillaamassa hotellihuoneessa

Syömämme maistelumenu sen sijaan oli todella oivallinen! Tasapainoinen ja hyvässä sopusoinnussa suositeltujen viinien kanssa. Oli myös todella hauskaa, ettei illallisen jälkeen tarvinnut pohtia taksia tai julkisia vaan saattoi mennä suoraan huoneeseen nukkumaan. Kelpo hyvitys siirtyneistä häistä!

img_0658
Maltoin ikuistaa vähän jälkiruokaa

Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen näistä kokemuksista ja siitä, että Suomen koronatilanne salli kesästä nauttimisen tällä tavoin. Elokuun alussa on luvassa huomenlahjakuvaukseni, jonne pohdiskelen erilaisia asukokonaisuuksia jo kovaa vauhtia. Maltan tuskin odottaa!

Taylor Swift -fanina pakko vielä hehkuttaa, miten innoissani olen hänen uudesta albumistaan! Ihania sanoituksia ja tunnelmia, ehkä niistä jokin löytää tiensä muodossa tai toisessa häihimmekin…

”I knew you’d linger like a tattoo kiss”

”Don’t want no other shade of blue but you”

”And isn’t it just so pretty to think
All along there was some
Invisible string
Tying you to me?”

 

T. K

Hyvitys siirtyneistä häistä

Häätön hääviikkomme on pyörähtänyt käyntiin! Mikä herätti pohtimaan, että mitä kivaa voisimme tehdä koronan takia siirtyneiden häiden sijaan? Tosin paljoa emme pohtineet – illallistaminen ravintolassa pitkän kaavan mukaan sekä yöpyminen ja aamupalan nauttiminen hotellissa olivat selviä suunnitelmia alusta asti.

Olimme ehkä rahtusen myöhään liikenteessä, joten totesimme, että virallinen hääpäivämme eli tämän viikon lauantai ei välttämättä olisi enää monessakaan paikassa vapaana. Onneksi meillä oli myös toinen hyvä vaihtoehto: olemme menneet kihloihin 22.7., joten supertreffi-iltamme voisi hyvin pitää myös silloin.

Koska kyseessä oli kuitenkin hyvitys siirtyneistä häistä, lähdin heti etsimään vaihtoehtoja, joissa olisi luvassa pientä ylellisyyden tuntua ja hemmottelua. Mieleeni tulleet vaihtoehdot olivat Kämp, Långvik, Haikko sekä Clarion, minkä lisäksi ystäväni vinkkasi minulle Mustion linnan. Olen haaveillut reissuista Turkuun ja Tampereelle, mutta olen ymmärtänyt, että ne ovat olleet tänä kesänä melko varattuja ja niiden tarjonta jäi tutkimusten ulkopuolelle.

photo-of-wine-bottle-and-food-on-table-1579253-2
Kuvaaja Engin Akyurt palvelusta Pexels

Hinnat olivat kaikissa suunnilleen samaa luokkaa, Clarionin edustaessa halvinta vaihtoehtoa ja Kämpin kalleinta.

Staycation Clarionissa tuntuu olevan monen suosiossa ja kiehtoi minuakin maisemien puolesta. Illalla olisi ollut mukava hengailla korkeuksissa olevalla terassilla! Clarion ei kuitenkaan huokunut juuri tähän tarkoitukseen kaavailtua tunnelmaa, joten pudotimme sen vaihtoehtojen joukosta melko nopeasti. Mustion linnan ravintolassa ei enää ollut vapaata tällä viikolla, mikä teki vaihtoehtojen rajaamisesta taas astetta helpompaa.

Haikkoon olisi ollut kätevä yhdistää myöskin suunnitelmissa ollut Porvoon reissu! Makujen Matkassa -paketti vaikutti oikein potentiaaliselta, mutta ehkä vapaina olleiden huoneiden kuvat olivat minulle pieni turn-off. Jostain syystä hauissamme nousi esiin huone, jonka kuvissa oli paljon erilaisia ruskean sävyjä eivätkä ne jostain syystä puhutelleet minua. Kannattaa kuitenkin tsekata paketti, ehkä teille sopivina päivinä on vapaina laajempi valikoima huoneita! Haikossa olisi myös pitänyt varata aika kolmeen paikkaan: yöpymiseen, ravintolaan ja kylpylään, mikä jostain syystä tuntui turhan työläältä (vaikkei varmaan edes olisi sitä). Kummasti vakaa alkoi kuitenkin kallistumaan siihen suuntaan, ettei Haikko olisi tällä kertaa kohteemme.

Kämpistä taas innostuin todella paljon! Heillä oli selkeitä staycation-henkeen räätälöityjä paketteja, joista erityisesti Muru Dining -kokonaisuus oli meille todella houkutteleva vaihtoehto. Harmillisesti niitä ei kuitenkaan tainnut olla enää vapaana. Muitakin kiinnostavia vaihtoehtoja kuitenkin riitti: Kämp Dining -paketti olisi myös ollut oikein toimiva kokonaisuus, tai miltä kuulostaisi siivoojan piipahdus kotiisi silloin kuin sinä lepäilet toisaalla? Pisteet Kämpille erinomaisesta asiakaslähtöisyydestä ja helposti valittavista paketeista! Uskon, että tartumme Muru-staycationin kaltaiseen tarjoukseen vielä joku päivä.

Näin päädyimme Långvikiin, jossa yöpyminen tällä viikolla kustansi 116 € pitäen sisällään aamupalan ja pääsyn kylpylään. Menujen hinnat vaihtelivat muistaakseni 48 eurosta 64 euroon, minkä päälle tulisi vielä viinipaketti (tai minun tapauksessani todennäköisesti puolikas sellainen). Ruokavalinnoista riippuen voikin siis olettaa, että ravintoloineen kaikkineen reissu kustantaisi suunnilleen 150-170 euroa per nenä. Ainakin näin etukäteen hintalaatu kuulostaa minusta aika hyvältä, ja olen muutenkin kuullut paikasta hyvää. 🙂

Keskiviikkona lähdetään, jee! 🙂 Oletteko te tehneet jotain suunnitelmia lohdutuspalkinnoksi siirtyneistä häistä?

T. K

 

Millaista on kirjoittaa hääblogia? Vinkkejä hääblogia harkitsevalle!

*Tekstin vinkkilistassa on maininta häämedioiden järjestemästä hääblogikoulutuksesta ja siellä opituista asioista. Koulutukseen liittyvä yhteistyöpostaus täällä.*

Mietitkö, millaista on kirjoittaa hääblogia? Oletko ehkä harkinnut aloittamista? Suosittelen! Osittain itsekkäistä syistä, sillä kaipaan lisää hääblogeja luettavakseni 🙂

Minulla on takana jo yli vuosi hääbloggausta, aika jännää! Nyt onkin hyvä hetki pohtia, millainen tämä uusi harrastukseni onkaan ja jakaa varhaisena joululahjana muutama matkaan tarttunut oppi. Näitä ajatuksia tuskin voi yleistää koskemaan kaikkia hääblogeja, mutta itse voin sanoa hääbloggauksesta ainakin seuraavaa:

 

person-writing-on-a-notebook-beside-macbook-1766604.jpg
Photo by Judit Peter from Pexels

Hääbloggaus helpottaa hääsuunnittelua

Blogi tuo ryhtiä hääsuunnitteluun, koska tiettyjen postausten kirjoittamista odottaa jo etukäteen. Hääsuunnittelun seuraavat vaiheet ovat mielessä kuin itsestään! Hääblogeissa seurataan usein to-do-listoja ja tehtävien asioiden edistymistä, ja myös tämä auttaa pitämään hääsuunnittelussa tiettyä tahtia yllä: ei ole kiva kirjoittaa, ettei mitään ole tullut tehtyä 😀 Eri teemoista kirjoittamisen myötä asiat tulee pohdittua ja ainakin ajatuksen tasolla laitettua vireille hyvissä ajoin.

Hääbloggaus tekee työtä näkyväksi

Hääsuunnittelu edistyy välillä tuskallisen hitaasti. Meillä esimerkiksi juhlapaikan etsintään meni monta kuukautta: vaihtoehtojen kartoittamista, yhteydenpitoa juhlapaikkakandidaatteihin, juhlapaikalla käyntejä… Tuntui, ettei homma edistynyt vaikka koko ajan tekisi jotain sen eteen. Blogin myötä tuo työ tulee näkyväksi. Vaikka ratkaisut antaisivat vielä odottaa itseään, voi myöhemmin nähdä, että aiheen tiimoilta tuli tehtyä töitä monen postauksen edestä! Myös esimerkiksi meikkaajan etsintä kaikkine vaiheineen on tallentunut tänne blogiin.

Hääbloggaus = taskussa kulkeva muistikirja

Älypuhelimien ansiosta blogi kulkee aina mukana. Olen kerran hyötynyt tästä askartelutarvike-outletissa käydessäni: postauksessani oli kirjoitettuna mahdollisen kutsukortin mitat ja liikkeessä oli kirjekuoria tarjouksessa. Tarkistin mitat postauksesta ja kuoret osoittautuivat juuri meille sopiviksi! Maksoin 50 kirjekuoresta viisi euroa.

Hääbloggaus on opettavaista

Blogin kirjoittaminen pakottaa miettimään lauserakenteiden loogisuutta ja omia kirjoitusmaneereja. Oikein hyvää pohdintaa, jota ei ole tullut lukion jälkeen liikaa tehtyä! Lisäksi postauksien takana on monenlaista faktantarkistusta ja selvittelyä, joka on usein myöskin opettavaista.

Hääbloggaus on stressaavaa

En yhtään tiedä, miksi! Kirjoitan usein iltaisin, ja monesti olen yöllä aivan paniikissa, että ”apua julkaisin jonkun kehnon luonnoksen, joku kommentoi sitä ja mitä nyt pitäisi sanoa ääk”. Mitään ei siis ole ikinä todella tapahtunut. Mutta jokin julkisuuteen liittyvä aspekti ja mahdollisuus väärinkäsitysten syntymiseen selkeästi jäävät kaihertamaan mieltäni aina ajoittain.

Hääbloggaus on koukuttavaa

Kyllä! Postauksen julkaisu on aina tyydyttävä hetki: ”Jee, sain tänään jotain aikaiseksi!” On myös hauska seurailla, miten blogiin eksyy pikkuhiljaa enemmän ja enemmän lukijoita.

Hääbloggauksella voi säästää/tienata rahaa

Ehkä joku voi! Minä olen hyötynyt bloggauksesta lähinnä kiinnostavien tapaamisten ja tapahtumien muodossa, ja niistä saa monesti mukaan goodiebagin. Olen saanut yhden tarjouksen kaupallisesta yhteistyöstä, mutta se ei oikein istunut meidän häihimme, joten jätin sen väliin. Lisäksi olen saanut muutamia lahjakortteja/alennuksia, mutta en ole vielä käyttänyt niitä enkä siksi kirjoittanut niistä.

Olen saattanut olla tällä saralla turhan arka ja toki blogin anonyymius vaikuttaa myös -ehkä sinä onnistut hyödyntämään tulevaa blogiasi paremmin kaupallisessa mielessä!

Hääbloggaus on kivaa!

On kivaa kirjoittaa ja on kivaa elää täysillä tätä aikaa 🙂 On kiva tutustua muihin hääbloggaajiin ja eri aloilla työskenteleviin lahjakkaisiin yrittäjiin. On kiva huomata, että täällä käy lukijoita! Kiitos teille kaikille! ❤

 

Bonusosio: Vinkkejä jaossa!

Kirjoittelen itse harrastuspohjalta, enkä ole tehnyt kaikkea mahdollista esimerkiksi hakukoneoptimoinnin tai blogini markkinoinnin suhteen. Minulla on kuitenkin muutama kokemus (ja pari aavistusta) toimista, jotka saattavat helpottaa vasta aluillaan olevan blogin taivalta. Katsasta alta vinkit!

  • Opettele heti alussa hakukoneoptimoinnin perusteet. Ei siksi, että hakukone olisi jokin jumala, jota palvoa, vaan pikemminkin siksi, että kyseiset asiat ovat aika simppeleitä. Otsikot, kuvien nimet yms. on helppo laittaa jo kirjoittaessa kuntoon, mutta työlästä korjata jälkeenpäin, kuten blogivalmentaja Tiia Konttinen meille hääblogivalmennuksessa opetti.  Tiian tekstit ovat helppo tapa perehtyä aiheeseen, josta on netissä niin paljon tietoa, että on vaikea tietää, mistä aloittaa.
  • Liitä blogisi blogit.fi-blogialustalle, sillä sieltä monet löytävät blogisi. Myös bloglovin’ toimii.
  • Perusta blogillesi somekanavat. Tämä on minun heikkouteni! Facebook ei enää tunnu paikalta, jossa viihtyisin, joten en ole perustanut blogille omaa FB-tiliä. Tilin kautta olisi kuitenkin helppo jakaa omia tekstejä tutuille ja vaikka hääryhmiin. Sieltä monet kiinnostuneet löytäisivät varmasti tiensä uuteen blogiin. Instagram-tilin sen sijaan olen perustanut, mikä oli erinomainen päätös. Instassa on todella helppo jutella muiden bloggaajien kanssa, tykkäillä eri hääalan toimijoiden postauksista ja ketterästi kysellä yksityisviesteillä palveluntarjoajilta, ovatko he hääpäivänämme vapaana. Kaikki häähumuseurantani tapahtuu nykyään hääinstani kautta enkä enää seuraa häihin liittyviä asioita normaalilla instatililläni. Näin voin halutessani velloa häähumussa mielin määrin – tai pitää siitä täysin taukoa ja keskittyä vain kavereideni postauksiin.
  • Kommentoi muiden blogeja, koska hääbloggaajat ovat aivan valtavan mukavia! Tässä skenessä vastaanotto on aina lämmin ja innostunut. Näin jaat hyvää mieltä kaikille 🙂
  • Ohjeista huolimatta kirjoita juuri sillä tahdilla ja tyylillä kuin itsestäsi tuntuu hyvältä. Kivan asian ei kannata antaa muuttua kivireeksi!

 

Olin aluksi aktiivinen käytännössä vain täällä omassa blogissani, mutta jokaisen ulospäin otetun askeleen myötä huomaan rohkaistuneeni ja kuin lisäbonuksena se auttaa myös lukijoita löytämään tiensä tänne blogiin. Paljon on varmasti vielä opittavaa, mutta ainakin tähän asti matka on ollut antoisa!

Toivottavasti innostut hääbloggauksesta!

T. K

 

1-vuotias Matkalaulu!

Oho, tässähän on vierähtänyt jo vuosi! Hyvä hetki kiittää sinua, joka käyt täällä, sekä pohtia, millaisissa tunnelmissa tätä blogia on kirjoitettu.

Aloitin hääbloggaamisen niin sanotusti rakkaudesta lajiin. Olen lukenut hääblogeja omaksi ilokseni jo muutaman vuoden ajan niissä vallitsevan hyväntuulisen ja lämminhenkisen ilmapiirin vuoksi – aivan täydellistä viihdettä! Hääblogeihin voi jäädä koukkuun ihan samalla tavalla kuin vaikka TV-sarjoihin: on jännä seurata, millaisiin ratkaisuihin parit pohdintojensa jälkeen päätyvät ja miltä lopputulos tuleekaan näyttämään. (Olen siinä mielessä vanhanaikainen, että jotenkin blogit formaattina iskevät minuun. Mutta ehkä törmäämme lähivuosina häätubettajiin?)

Kun tähän yhdistetään se, että olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja lapsena suorastaan harrastanut sitä, ei hääblogin aloittamista tarvinnut kauaa miettiä. En ole mitenkään suunnitelmallinen postausteni suhteen (ehkä voisin tsempata?), vaan kirjoittelen sitä mukaa kun inspiraatio iskee ja jotain suhteellisen jännää tapahtuu. Tekstit tulevat kuin itsestään! 🙂 Se on minulle valtavan miellyttävää, mutta en tiedä ovatko tekstini lukijan näkökulmasta ihan parhaiten rakenneltuja ja hiottuja. 😀

cropped-img_20170408_1331561.jpg
Ensimmäisen kansikuvani kukat olin ikuistanut Nizzassa.

Minulla ei ole blogin suhteen minkäänlaisia tavoitteita. Ei yleisön koon suhteen, ei mahdollisten yhteistyökumppaneiden suhteen. Kaikki on silkkaa plussaa! Mutta sanottakoon, että minut tekee valtavan iloiseksi se, jos huomaan jonkun eksyneen tänne ja viihtyneen lukemassa useita postauksia putkeen. Kiitos juuri sinulle! ❤

En ole kertonut blogini osoitetta muille kuin sulhaselle ja kuvaajallemme Taikalle, joten tiesin melkein tähän päivään asti lukijoiden löytäneen tänne kiinnostuksesta hääsuunnitteluun liittyviä aiheita kohtaan. Tilanne kuitenkin muuttui aivan äskettäin, kun siskoni törmäsi blogini hiljattain perustettuun Instagram-tiliin jonkun hääpukuliikkeen seuraajien kautta. Aika tarkkasilmäistä! Nykynuoret ovat kyllä uskomattoman taitavia somen kanssa (sanoo täti 27-v.)!

Mutta olit päätynyt tänne mitä reittiä hyvänsä, lämpimästi tervetuloa ja kiitos, kun jaksat kiinnostua näistä sepustuksista! ❤

T. K

 

 

 

PPP – pihistykset, panostukset & perinteet

Vuorossa hääblogien klassikot yhdessä paketissa eli pihistykset ja panostukset höystettynä hääpereinteillä ja ennen kaikkea sillä, näkyvätkö ne omissa häissämme. Osa pihistyksistä ja panostuksista ovat muotoutuneet pakon sanelemina, ja jos aloittaisimme hääsuunnittelun puhtaalta pöydältä voisivat painotuksemme olla erilaiset.

Mainittakoon, että vaikka jotain juttua ei meille tulisi, voi se silti sopia jonkun toisen parin häihin mainiosti 🙂

Samalla kun kirjoitin tätä varmistelin suhlaselta, että olemmehan asiasta samaa mieltä. Ajoittain nimittäin käy niin, että jokin juttu on aivan itsestään selvä päässäni, mutta en ehkä ole huomannut mainita sitä ääneen. Listaus alkakoon! 🙂

 

Pihistykset

 

Kauneushoidot

Minulla on aika pelkistetty tyyli enkä ole ikinä pahemmin harrastanut kauneushoitoja, joten kynsien, ripsien ja kulmien laittaminen -puhumattakaan keinorusketuksesta ja hampaiden valkaisusta- jää tältä morsiamelta väliin. Tulen todennäköisesti soittamaan pianoa häissämme muutamassa bändini esittämässä biisissä, joten kynnet ovat siitäkin syystä pois laskuista.

Koristeet

Juhlatilamme ei ainakaan minun ja äitini mielestä kaipaa juurikaan koristeita. Lisäksi en usko, että meillä on liikaa aikaa asetella niitä paikoilleen, joten aika minimalistisella linjalla mennään tässäkin.

Sormukset

Viimeisimmän tietoni mukaan sulhanen ei ole hankkimassa vihkisormusta. Hänen kihlansa on aika leveä, joten aika vaikea sille olisi kaveria ottaakaan. En ole vielä varma, tuleeko minulle vihkisormusta. Makuni on todennäköisesti aika kallis, enkä halua ostaa mitään ”ihan ok”-vaihtoehtoa. Mieluummin säästän vaikka tovin ja ostan (huom. yksikön ensimmäinen persoona, sulho ei tähän lupautunut 😀 ) uuden sormuksen vaikka ensimmäisen vuosipäivän kunniaksi.

Koska sormukset kuitenkin ovat aika ihania, en ole päättänyt tämän suhteen mitään lopullista. Katsotaan, josko budjetista vapautuisi tilaa täydelliselle yksilölle!

Kutsut

Kutsut ovat minulla työn alla PowerPointissa (kahden konsultin talous, näet), minkä jälkeen ne kiikutetaan painotaloon, mikä ei näyttänyt maksavan maltaita. Laajemmat infot laitamme Tahtoo.fi:n avulla rakennetuille hääsivuillemme. Uskon myös, että annamme nämä mahdollisimman monelle suoraan käteen, jotta voimme säästää postimerkeissä. Suuria säästöjä tällä tuskin saadaan aikaiseksi, mutta säästö se on pienikin säästö! 🙂

Vieraslahjat

Mitään suurta inspiraatiota näiden suhteen ei ole tullut (joillakin on kyllä ihan huikeita ideoita!). Lisäksi vieraamme tuntien veikkaisin heidän arvostavan enemmän panostuksia ruokaan ja juomaan. Joten säästölinjalla taidetaan mennä!

Musiikki

Bändikaverini käsittääkseni lupautuivat tulemaan paikalle ilman suurempia palkkiota, mutta koska väärinkäsitykset ovat aina mahdollisia, pitää minun vielä varmistaa tämä. Kuluja bändistä tulee kuitenkin esim. kilometrikorvauksen muodossa. Mutta vaikka rahallisesti panostuksia ei meidän kohdallamme tarvitse paljoa tehdä, ajallisesti tähän panostetaan sitäkin enemmän läpi koko vuoden treenien merkeissä! ❤

Suosittelen ehdottomasti panostamaan bändiin tai DJ:hin! Hyvä bändi nostaa tunnelmaa todella paljon. Ja vaikka juhlapäivän pienet yksityiskohdat vierailta unohtuisivatkin, he tulevat taatusti muistamaan, miten tanssivat kenkänsä puhki X:n ja Y:n häissä ja kömpivät lopulta nukkumaan väsyneinä mutta onnellisina.

Valokuvaus

Olemme onnekkaita ja tuttavapiiriimme kuuluu erittäin osaava harrastelijakuvaaja, joten aivan yhtä suurta kulua kuin kokeneen ammattilaisen palkkaamisesta ei tule.

 

ball-black-and-white-close-up-745761
Photo by Plush Design Studio from Pexels

 

Panostukset

 

Juhlapaikka

Kävimme katsomassa paria edullisempaa kohdetta esimerkiksi Käpylässä ja Nuuksiossa, mutta varsinkin sulhanen vierasti näitä vaihtoehtoja. Juhlapaikkamme eli Hotelli Lepolampi oli lopulta selvä valinta: sopivan siisti ja juhlallinen, mutta rennossa ja viihtyisässä ympäristössä.

Hotellihäissä ei voi monessakaan kohtaa säästää itse tekemällä, mutta rahaa vastaan voi juhlapaikassamme saada vaikka mitä ulkoporeammeesta lähtien. Koska hotelliravintolan myötä esimerkiksi alkoholissa ei voi säästää, voi juhlapaikkaa nimittää kaikista suurimmaksi panostukseksemme vaikkei itse tilavuokraa olekaan.

Ruoka

Haluamme, että ruoka tuntuu juhlaruoalta sekä meistä että vieraista, vaikkei sen mitään gourmeta tarvitse ollakaan. Millä menulla tähän päädytään on vielä täysin mysteeri, hmm… Mutta varmasti ruoka on jossain määrin yksi panostuskohteistamme!

Juomat

Koska juomat ostetaan juhlapaikkamme kautta, joutuu tähän väistämättä laittamaan enemmän rahaa kuin Suomenlahden toisella puolella poikkeamalla joutuisi.

Kukat

Ilmankin kukkia pärjäisi, mutta ainakin minä näkisin nämä juhlatunnelmaa nostattavana asiana pöytiä ja vihkipaikkaa koristamassa. Pitänee vielä keskustella sulhasen kanssa. Jonkin verran siis panostetaan, vaikka oma kimppuni tulee olemaan aika simppeli.

Juhlavaatteet

Panostetaan! Olen käyttänyt kaikissa elämäni iltapukutilaisuuksissa itse ommeltua mekkoa, joten nyt jos koskaan on aika toimia eri tavalla! Lisäksi sulhanen haluaa, että olen upea 😀 Ja toki minä haluan, että hän on upea!

Moniin morsiamiin verrattuna oma 1500 euron budjettini ei päätä huimaa. Mutta huomioiden sen, että pukuja voi löytää halvemmallakin, olen tehnyt melko tietoisen päätöksen olla olematta liian säästeliäs ja vain nauttimaan hetkestä. Haluan myös ulkoisella olemuksellani alleviivata sitä, että olen iloinen tästä elämäni käänteestä ja että nyt todellakin on erityinen päivä.

Edit: kirjoitin tämän tekstin ensimmäisen version jo ennen mekkoni löytymistä. Kävikin niin onnekkaasti, että budjettini alittui reilusti! Mutta miehen pukeutuminen on yhä panostuslistalla!

Kampaaja

Panostetaan! Haaveilen jostain huikean kauniista kampauksesta, jollaista en ikipäivänä osaisi itse tehdä vaikka treenaisin kuinka. Kampaajan etsintä tosin on harmi kyllä vielä kesken…

Iltapala

Toivoisin kovasti, ettei tähän joudu suunnattomasti panostamaan, mutta hotellissa kaikki maksaa. Ollessani häävieraana huomasin kuitenkin kaipaavani iltapalaa, joten vieraiden viihtyvyyden kannalta on tähän panostaminen tärkeää.

 

brilliant-carat-crystal-68740
Pixabayn kuva Pexelsistä

Perinteet

 

Yöpyminen eri paikoissa

Sekä minä että sulho olemme yhtä mieltä siitä, että toimitaan niin kuin kätevintä on. Aika näyttää.

Kohtaaminen alttarilla

Ei toteudu, koska potrettikuvamme otetaan ennen vihkimistä.

Kirkkovihkiminen

Meille tulee siviilivihkiminen. Sulhanen ilmaisi vakaumuksensa tästä asiasta jo varmasti ennen kuin edes seurustelimme 😀

Perinteiset häämarssit

Kirkkovihkimisen pois jäännin myötä perinteiset häämarssit on aika vaikea toteuttaa, sillä synan roudaaminen ulos on aina oma hommansa ja sateen uhka on aina olemassa. Toivon ja uskon, että saamme astella ”alttarille” bändini kitaristin akustisen tunnelmoinnin tahdissa.

Alttarille kävely

Uh. Olen jostain syystä tyyppi, joka kokisi alttarille kävelyn isän käsipuolessa todella kiusalliseksi. ”No niin, tässä tämä meidän perheen neitokainen lähtee miehelään!” Tiedän monien ajattelevan, että on mukava saada isä tueksi jännittävään hetkeen. Se ajatus ei kuitenkaan minun kohdallani riitä kumoamaan tuon ensimmäisen ajatuksen aiheuttamia puistatuksia. En tällä kapinoi sitä ajatusta vastaan, että nainen siirtyisi perheen omistuksesta toiselle. Yksinkertaisesti kaikki tällainen ”Kylläpä meidän söpö pikku tyttö kasvoi hurmaavaksi nuoreksi naiseksi!” riipii selkäpiitäni. Hurr. Toki jos isäni yllättäisi ja tahtoisi tämän saattamisen tehdä, tuskin lähtisin sitä estelemäänkään.

Kävelen siis yksin tai sulhon käsipuolessa. Mutta olisi ihana saada kukkia rakastava siskontyttöni kävelemään edellämme ja heittelemään ruusun terälehtiä!

Morsiamen luovutus

Ei. Edellinen kohta varmaan teki sen selväksi 😀

X:n heittäminen hääparin päälle

Sulhasen kommentteja tästä:

”Ei ainakaan riisiä.”

”Jotain luonnonmukaista.” Ehkä lehtiä?

”Saippuakuplista tulee muoviroskaa.”

Huiskutuskepit? ”Ei.”

Entäs ylävitoset? ”Lame.”

Minulla ei ole näistä mitään suurta visiota. Ehkä tyydytään aplodeihin, jos ei muuta keksitä 😀

Hääauto

Koska meidät vihitään juhlapaikalla, ei hääautolle ole tarvetta. Harmi! Isälläni olisi ollut oikein mainio auto tähän tarkoitukseen.

Onnittelujono

Monissa blogeissa on mainittu, että onnittelujono on kätevä tapa varmistaa, että kaikkiin vieraisiin tulee otettua edes joku kontakti. Puhumattakaan iloisesta ja lämpimästä tunnelmasta!

Puheet

Joo! Puheet on jees!

Häävalssi

Häävalssia meille ei tule mutta häätanssimme tanssimme Chisun Tuu mua vastaan -kappaleen tahtiin. ❤ Perusteluita täällä!

Kimpun heitto

Hmm. En ole varma! Olen häävieraana pitänyt kimpun perässä juoksemista aina jotenkin kiusallisena. En oikein koe mielekkäänä kisata siitä, kuka pääsee seuraavaksi naimisiin 😀 Päädyn kimpunheitossa aina häilymään jonnekin taustalle ja saisin kimpun kiinni vain, jos se tipahtaisi suoraan syliini. Toisaalta, en yhtään tiedä, mitä teen kimpulla, jos sitä ei heitetä. Ehkä annan äidille?

Sukkanauha

Sulho haluaa heittää sukkanauhan ja omaa melkoisen historian niiden nappaamisesta! Meiltä taitaa löytyä kuusi sukkanauhaa ja yhdet HIFK-stringit.

Kakunleikkaus ja polkaisu

Sulhanen haluaa tämän, koska tietää että voittaa.

Leikit

Jotain ehkä! Ainakin jokin alun tutustumisohjelma ja mahdollisesti kenkäleikki. Morsiamenryöstö ei ainakaan tässä kohtaa houkuttele meitä, tosin sulhanen heitti vitsillä, että pitäisikö ryöstää kaikki paikalla olevat Topit.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä

Kuulin tästä vasta, kun aloin lukemaan hääblogeja, joten minulla ei ole mitään suurta tunnesidettä tähän perinteeseen. Katsellaan.

Kukat sekalaisilla sukulaisilla

Morsian: ”Hirveetä rahanmenoa.”

Sulhanen: ”40 € vieheet olisi meidän 15 000 euron budjetista 0,3 %.”

Kehkeytyvät perinteet: häätuoksu, vaimomekko, kaivarretut lasit…

Toistaiseksi en ole vielä innostunut näistä, mutta ei sitä koskaan tiedä! 🙂

 

bride-ceremony-chairs-794254.jpg
Kuva Pexelsistä, kuvaajana Blake Newman

 

Tulipa aikamoinen mammuttipostaus! Olemme ehkä vähän kapinallisia joissain asioissa ja käytännöllisiä todella monessa 😀 Mitä sinä ajattelet näistä perinteistä? Onko teillä ehkä samanlaiset panostuskohteet kuin meillä?

 

T. K

 

 

Opit talteen: mitä häitään jo viettäneet olisivat tehneet toisin?

Aurinkoista pääsiäistä! Kirjoittelen tätä postausta mökiltä käsin, ja ai että on ihana katsahtaa ulos ja nähdä männikköä ja minä hetkenä hyvänsä jäistä vapautuva järvi.

Mielessäni on hiljattain pyörinyt, miten pyrkiä varmistamaan, ettei jokin helposti hanskattavissa oleva asia pääsisi aiheuttamaan hankaluuksia juhlapäivään. Luonnollisesti on paljon asioita, joille ei mahda mitään ja jotka pitää vain kuitata huumorilla. Ajattelin kuitenkin tehdä sekä itseäni että teitä lukijoita varten pienen katsauksen siitä, mitä häitään jo tanssineet hääbloggaajat ovat halunneet jättää meille vinkeiksi.

Ehkä tavallista negatiivisemmissa tunnelmissa tällä kertaa siis, mutta monet lähteinä käytetyt hääbloggaajat ovat korostaneet, että kokonaisuudessa eivät nämä asiat ole paljoa painaneet 🙂 Mutta koska ei vara venettä kaada, alla lista koottuja oppeja. Kiitos kaikille mainituille bloggaajille siitä, että avasitte häistänne myös tätä puolta! 🙂

blur-colorful-colourful-21492
Kuva pexelsistä, kuvaajana Bob Clark

Some people are worth melting for -blogin Salla listasi pieniä harmituksia, joista voi hyvin poimia pari vinkkiä omaan juhlaan. Kannatta muistaa tarkistaa, miten hyvin juhlapaikan netti toimii, sillä se voi vaikuttaa esim. musiikkin toistamiseen. Lisäksi Salla suosittelee tekemään listaukset siitä, minkälaisissa kokoonpanossa ryhmäkuvia otetaan, ettei jälkeenpäin joudu huomaamaan, että vaikkapa jokin tietty sukulaiskokoonpano jäi ikuistamatta.

Myös Marrasmorsian kävi häidensä jälkeen läpi pieniä harmituksia, kuten hajonnutta viehettä, ennen häätanssia väärään paikkaan nostettua helmaa ja toteuttamatta jäänyttä morsiamenryöstöä. Kaikki olettivat jonkun toisen tekevän sen suhteen aloitteen, joten ehkä oppina siis (ja tämä on minusta erittäin tärkeää myös työelämässä!) ettei kannata olettaa. (Marrasmorsian on muuten kirjoitellut häistään ahkerasti myös niiden jälkeen, kannattaa tutustua! 🙂 )

Myös Strictly Style -blogin Hanna on sivunnut hääkokemuksiaan blogissaan. Hän olisi tehnyt toisin nämä asiat: morsiusneidot saisivat valita mekkonsa vapaammin, kuvat otettaisiin rauhassa ennen vihkimistä ja myös videokuvaus tilattaisiin erityisesti puheiden tallentamisen vuoksi.

Bling-bling-morsian sanoo vuonna 2013 kirjoittamassaan blogissa, että ei tilaisi pukua Kiinasta, sillä sovitus on ensiarvoisen tärkeää.

Give me a ring! -blogin Emmi kirjoittaa, että tekisi toisin vain yhden asian. He olivat pyytäneet bändiä soittamaan muutaman perinteisen tanssilavabiisin vanhemman väen tanssihaluja silmällä pitäen, mutta heidän tanssijalkansa ei vipattanut ja tuon hetken tanssilattialla oli tyhjää. Tämä toki riippuu täysin hääseurueesta.

Always Yours -blogin Tanja kokosi vinkkejä hääaaton organisointiin. Suosittelen lämpimästi lukemaan! Tässä kuitenkin tiivistelmä: tee mahdollisimman paljon etukäteen, tee tavaroista yksityiskohtainen lista loppusijoituspaikkoineen, muistakaa syödä ja työnjako.

Hmm! Kun aloittelin tätä postausta, kuvittelin löytäväni tätä enemmän oppeja jaettavaksi. Jäiköhän minulta jokin vastaava postaus huomaamatta? Linkatkaa ihmeessä! Keskustelupalstoilta löytyy myös paljon ajatuksia tähän aiheeseen liittyen, mutta niiden purkaminen vaikutti vähän turhan massiiviselta tehtävältä näin lomatunnelmissa. Leppoisaa pääsiäistä teille kaikille!

T. K

 

 

Hääpainajaisia

Heipsan kaikki!

Hääblogeissa on tiettyjä postauksia, jotka toistuvat blogista toiseen. Minusta se on ihanaa! Vähän kuin työ kuvistunnilla: kaikki saavat saman tehtävänannon, mutta toteuttavat sen oman tyylinsä mukaan. Tällaisia postauksia ovat esimerkiksi pihistys ja panostus -postaukset ja listaukset omista mielipiteistä hääperinteisiin liittyen. Tänään ajattelin kirjoitella yhden tällaisen aika tyypillisen postauksen eli katsauksen näkemiini hääpainajaisiin. Hääpainajaisestaan on kirjoittanut myös esimerkiksi Syysmorsian2019-blogin Jannica.

 

colors-decoration-design-1573248
Kuva pexelsistä, kuvaajana Erin Profaci

Ensimmäisen hääpainajaiseni näin viime kesänä pian kihlautumisemme jälkeen, kun häävalmistelut ottivat ensi askeleitaan. Unessa olin kirkossa juuri ennen häitä ja suutuin siskolleni, kun hän sai innoissaan päähänpiston mennä istumaan parvelle. Olin vakaasti sitä mieltä, että tärkeiden vieraiden kuuluu istua edessä ja ajauduimme väittelemään aiheesta. Samaan syssyyn tajusin, ettei minulla ollut vielä hääpukua päällä vaan joku vaaleanpunaisen kesämekko, johon onnistuin tiputtamaan suklaakakkua. Siitä kaikki alkoi mennä asia kerrallaan pieleen, mutta sen enempää en unesta muista.

Toisen hääpainajaiseni näin tällä viikolla, ja se oli oikeasti ajatuksena aika karmaiseva. Unessa havahduin hääjuhlan ollessa jo pitkällä (kello oli jostain syystä viisi, eikä juhlamme todellisuudessa siinä vaiheessa ole vielä pitkällä), että minulla ei ollut aavistustakaan, mitä oli tapahtunut. Ei ainuttakaan muistikuvaa koko aamulta tai päivältä. Kaikki oli vissiin mennyt ihan hyvin, mutta tuolloin kello viisi jotenkin tajusin, että on hääpäivämme enkä muista siitä yhtään mitään! En vihkimistä, en valmistautumista, en mitään. Hurrrr. Sitä en muista, mitä unessa tapahtui tätä ennen.

Ehkä nämä molemmat unet sisältävät opetuksen. Ensimmäinen on, ettei kannata suuttua turhasta, sillä siitä ei seuraa mitään hyvää. Toisen voisi olla se, että kannattaa nauttia joka hetkessä eikä vain kiirehtiä eteenpäin kuin sumussa.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, koska häät eksyvät sulhasen uniin vai eksyvätkö koskaan…

 

T. K