Loppusanat ja kiitos kaunis!

Oho. Mites tämän postauksen aloittaisi? Yleensä se tapahtuu kuin itsestään, mutta tällä kertaa ei. Kyseessä on nimittäin Matkalaulu-hääblogin viimeinen postaus. Aika kiittää ja kumartaa, aika paketoida häihin liittyvä harrastuneisuus ja aika antaa tilaa uusille jutuille.

Tiesin heti kuvan nähdessäni, että tämä saisi olla blogin viimeinen kuva.
Taika on upea kuvaaja!
Kuva: Taika Lehtimäki

Ajatuksia hääblogitaipaleesta

Blogin matkasta tuli paljon pidempi kuin kuvittelin ja se on ollut vaihtelevalla intensiteetillä läsnä elämässäni jo vuodesta 2018 asti. Kihloista häihin oli aluksi aikaa kaksi vuotta, sitten koronan vuoksi pidempään, ja lopulta itse pääpäivän kuvailukin kesti yli vuoden muun elämän kiireiden työntäessä kapuloita rattaisiin. Minulle on alusta asti ollut kunnia-asia kirjoittaa sellaista blogia, jollaisesta itse pitäisin, ja lukijana olen aina nauttinut myös häiden jälkeisistä postauksista. (Häiden jälkeiset postaukset löytyvät muuten kätevästi tägillä ”Kaikki meidän häistä”!)

Kaikki alkoi siitä, miten paljon pidin hääblogien lukemisesta. Innostuin niistä vuonna 2015 ollessani vaihdossa. Kakkuja, kukkia, mekkoja, niin monia elämää sulostuttavia asioita! Niin monta tapaa toteuttaa sama siirtymäriitti. Kuin turvallinen joululeffa tai romanttinen komedia: loppuratkaisu on tuttu, matka ja sattumukset sen varrella se varsinainen juttu. Hääblogeissa oli jotain viehättävää, viihdyttävää ja ehkä turvallistakin. Seurasin innolla monien kivojen parien taivalta.

Oman blogin aloittamista ei tarvinnut kauan harkita, vaan se tuntui maailman luonnollisimmalta asialta. Kipuilin aika paljon sen suhteen, mitä kaikkea haluaisin itsestäni kertoa. Aika vähän! Vaikka parit tutut lopulta tunnistivat minut täältä, olen kokenut linjan hyväksi. Se on mahdollistanut esimerkiksi rahapuhetta enkä ole joutunut himmailemaan kirjoituksissa, jotta vieraat eivät saisi tietää vaikka mekosta liikaa etukäteen. Minulla on tunne, että koska tarkoitus ei ole ollut rakentaa sen kummoisempaa henkilöbrändiä tai uraa vaikuttajana, olen voinut keskittyä blogissa antaumuksella ihan vain näihin meidän häihin ja niistä kertomiseen. Koska rajat ovat olleet selkeät, minun ei ole tarvinnut varoa mitään vaan olen voinut toteuttaa itseäni vapaasti niiden sisällä. Toivottavasti jotain siitä tekemisen ilosta on välittynyt myös sinulle 🙂

Hääblogit ovat suurelta osin siirtyneet Instaramiin, ja koen olleeni onnekas aloittaessani ennen kentän muutosta. Blogin pitämisessä olen nauttinut nimenomaan kirjoittamisesta. Jos ajatuksissasi kytee blogin aloittaminen ja innostuneisuutesi kohdistuu enemmän kirjoittamiseen kuin visuaaliseen puoleen, suosittelen kuuntelemaan intuitiotasi! Säännöllisesti ja häiden jälkeen päivittyvä blogi vaatii itselle luontevaa tekotapaa.

Toivon, että hääblogit eivät katoa aivan kokonaan! Lukisin niitä mieluusti myös jatkossa. En tiedä miksi, mutta blogien kautta hääparit suunnitelmineen tuntuvat tulevan enemmän tutuksi ainakin minun mielestäni. Ehkä insta vaatii bloggaajaa mukautumaan tiettyyn muottiin tiukemmin kuin blogi esimerkiksi postausten pituuden suhteen. Hmm. Veikkaan, että perinteiseen tyyliin bloggaamalla voi helposti saavuttaa ison yleisön: blogien vähentyessä erottuminen ja hakukonenäkyvyyden kertyminen käy aiempaa helpommin, kun taas instassa volyymia on nykyään todella paljon. Eli jos vanhan tyylin bloggaaminen kiinnostelee, suosittelen vähintään harkitsemaan 🙂

Olen kirjoittanut kokemuksistani hääbloggaajana aiemminkin, ja voin yhä allekirjoittaa postauksessa mainitsemani asiat. Lisäisin listaan, että on aika siistiä, miten pitkä päiväkirja blogista on tullut! Sen myötä on kiva palata moniin hetkiin, jotka muuten olisivat jo unohtuneet.

Tärkein viimeiseksi: hääbloggaajat ja hääinstaajat ovat super mukavia! On ollut ilo kuulua tähän yhteisöön ja tutustua ihmisiin, joiden kanssa puhua hääjutuista antaumuksella. Monen kanssa yhteys tulee varmasti säilymään vielä pitkään sen jälkeen, kun häähumun kumu on vaiennut. On ollut myös suuri ilo tutustua hääalalla intohimoisesti työskenteleviin yrittäjiin. Niin monenlaista käsityöläisyyttä, niin paljon halua auttaa ihmisiä luomaan mahtava juhlapäivä! Erityinen kiitos Häät-medialle mahtavan blogiyhteisön hostaamisesta. ❤

Ajatuksia onnistuneista häistä

On pari oppia ja asiaa, jotka haluaisin vielä jakaa hääsuunnitteluun ja häihin liittyen.

En enää seuraa hääkenttää yhtä intensiivisesti kuin aiemmin, mutta vielä hetki sitten keskusteltiin paljon siitä, pitääkö lapsettomat häät vai kutsua lapsia. Me emme lähestyneet asiaa sitä kautta, minkä ikäinen joku on, vaan kutsuimme itsellemme läheisiä ihmisiä iästä riippumatta. Kummien lapset ovat meille tuttuja, joten heidän kutsumisensa oli ilo. Joidenkin kavereiden lapset taas ovat jääneet vieraiksi, joten heitä emme kutsuneet. Sanoimme kuitenkin kaikille, että jos lapsenvahdin järjestäminen kävisi vaikeaksi ja kaveri siitä syystä estyisi, olisi lapsi tervetullut.

Haluan tuoda esiin, että häät, joissa olen viime aikoina ollut, ovat saaneet lasten läsnäolosta ehdottomasti positiivista lisää! Lapset ovat innokkaita tanssijoita ja parhaimmillaan heidän riemunsa tarttuu muihinkin. Alan vahvasti kallistua siihen, että lasten osallistuminen ei ole kiinni lasten käyttäytymisestä vaan pikemminkin aikuisten. Aikuiset määrittelevät sen, miten turvallinen tilaisuus on ja myös sen, miten näkyvää lasten mukanaolo häissä on. Heillä voi olla erityistehtäviä tai sitten he kulkevat joukon jatkona. Kaikki lähestymistavat ovat ok! Mutta kannustaisin kuitenkin harkitsemaan, voisivatko teidän häänne olla jollekulle tutulle lapselle mahdollisuus päästä oppimaan yhdestä perhejuhlien muodosta. On yllättävän paljon nuoria aikuisia, jotka eivät koskaan ole olleet häissä ja ovat hääsuunnittelun alussa aivan uuden äärellä.

Toinen oppi: hääpari joka antaa energiaansa, saa sitä. Häät, joissa hääpari näyttää avoimesti tunteitaan, pitää toisilleen puheita tai ehkä järjestää toisilleen yllätyksiä, ovat poikkeuksetta olleet täynnä lämpöä ja hyvää mieltä. Jos jokin yksittäinen asia määrittelee häiden onnistumisen, tämä on mielestäni se.

Mainitsemani esimerkit ovat aika ekstrovettimäistä toimintaa. Jos sinulle on luontevampaa käydä vaikka vieraiden kanssa rauhallisia keskusteluja päivän mittaa, satsaa niihin. Jos sinua jännittää huomion keskipisteenä oleminen, harkitkaa pieniä häitä tai seremoniaa vaikka kahden kesken. Säteilkää ympärillenne lämpöä omalla tavallanne!

Se että uskaltaa antaa jotain itsestään vaatii turvallista oloa. Miettikää, mitä todella haluatte ja mikä on vain perinteiden tai sosiaalisen median luomaa painolastia. Ihmiset tulevat käymään lukuisissa muissakin häissä teidän häidenne lisäksi. Yksityiskohdat hämärtyvät, mutta te parina olette jotain ainutlaatuista, jonka vuoksi vieraat ovat saapuneet paikalle. Juhlistakaa sitä juuri sillä tavalla, joka teistä tuntuu luontevalta!

Ajatuksia tulevasta

Tulen varmasti näkemään vielä monia ihania häitä muusikon roolista käsin bändini The Aftershavesin kanssa. Kiva, että jokin yhteys häihin säilyy! Tulen myös pitämään blogini ig:n pystyssä vielä ainakin toistaiseksi, sillä seuraan sen kautta monia kiinnostavia tahoja, joiden kuulumisista on kiva pysyä kärryillä. Hääkuplassa on mukava pistäytyä aina välillä 🙂

Meidän perheellä on kaikki hyvin. Olen täynnä rakkautta ja kiitollinen kaikista ihanista ihmisistä, joita olen elämääni saanut.

Loppusanat ja kiitos ❤

Hääblogia aloittaessani mietin, että tuleekohan blogista ihan tylsä, sillä minulta ei irtoaisi mitään kiinnostavia askarteluvinkkejä tai muuta vastaavaa. Jälkeenpäin olen tajunnut, että hääblogeissa ei ole juurikaan käsitelty ravintolahäitä tai siviilivihkimistä juhlapaikalla. Ne aiheet vetävät tänne lukijoita ja olen iloinen, jos olen onnistunut jakamaan niihin liittyen kokemuksen tai pari. Olkoon se minun perintöni hääblogien kentälle 🙂

Vuoden 2018 jälkeen maailma on kohdannut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan. Elämä näyttäytyy minulle paljon arvaamattomampana kuin aiemmin. Minulle se on merkinnyt oivallusta siitä, että mikään ei ole taattua. Nauti nyt! Ota elämästä kaikki ilo irti aina, kun mahdollisuus avautuu. Jos hääsuunnittelu on sinun juttusi, sukella siihen juuri niin syvälle kuin haluat! Innostuneisuus ja läheiset ovat elämän suola, ja hääsuunnittelussa ne yhdistyvät kauniilla tavalla.

Pitäkää hauskaa!

Kiitos tuhannesti, että olet antanut Matkalaululle aikaasi ja minulle lisää syitä kirjoittaa. Olen nauttinut ❤

Rauhaisaa joulunaikaa 2022 ja kaikkea hyvää sinulle tulevaan! Kiitos vielä!

Terveisin,

K

P.S. Olipa pitkälti asiaa! Mutta pitkä oli myös taival, joten ehkä lopetus oli juuri sopiva 🙂

Mitä tekisin häitä suunnitellessa eri tavalla?

Häitä suunnitellessa minua kiinnosti kovasti jo naimisiin menneiden hääbloggaajien ajatukset siitä, mitä he jälkikäteen toivoivat tehneensä eri tavoin. Olen jopa kirjoittanut aiheesta kauan sitten postauksen. Lienee siis paikallaan laittaa omat oppini jakoon!

Vain hääsuunnittelulle varattu sähköpostiosoite

Ensinnäkin loisin heti hääsuunnittelun alussa sulhasen kanssa yhteiskäytössä olevan sähköpostiosoitteen häihin liittyville asioille. Yllättävän monet hääalan toimijat eivät vaikuttaneet käyttävän cc-toimintoa, ja olisi ollut mukavaa, että meillä molemmilla olisi aina ollut mahdollisuus päästä lukemaan tulleita viestejä tai nopeasti kuitata jokin asia meidän molempien puolesta. Sekoitin tilannetta entisestään käsittelemällä jotain juttuja arkisen meiliosoitteeni kautta, maistraatti- ja avioehtoasioita virallisemman sähköpostiosoitteeni kautta ja vielä jotain blogini sähköpostiosoitteen kautta. Soppa oli valmis!

Kaasojen yhteneväiset mekot

Olin aika voimakkaastikin sitä mieltä, että häätiimin yhteneväinen vaatetus on kustannuksia lisäävää turhaa jenkkihapatusta. Sanoin, että kaasot voisivat pukeutua juuri niin kuin kokisivat mukavaksi. Kiitoslahjana tarjosin kaasoilleni hääpäivänä meikit ja kampaukset, mikä toki oli ilo minulle itsellenikin, sillä sain hääaamuun seuraa.

Nykyään olen sitä mieltä, että jos budjetissa olisi ylimääräistä, käyttäisin sen mieluusti kaasojen mekkoihin. Kaasoni nimittäin päätyivät omatoimisesti hankkimaan yhtenäiset pitkät vihreät mekot ja yhdessä hiuskukkien kanssa heidän lookinsa oli UPEA. Kun hääaamuna näin, miten hyviltä he näyttivät, nousi juhlatunnelmani kohisten. Tästä oppineena toimisin nykyään eri tavoin. Häät-lehti muuten kirjoitti alkuvuodesta jutun kaasostani, kannattaa tsekata!

Enemmän ennakointia

En suosittele kenellekään samanlaista loppurutistusta kuin meillä oli. Okei, vaihdoimme juhlapaikkaa kuukautta ennen häitä ja koronan vuoksi monet pikkuasiat kuten paikkakorttien teko jäivät viime tippaan. Mutta silti! Jotain olisi voinut tehdä aikaisemmin. Miksi ostimme esimerkiksi vessakorien sisällöt vasta pari viikkoa ennen häitä? Pikkujutut pois päiväjärjestyksestä, niin aivoilla on paremmin kaistaa niille jutuille, jotka voi oikeasti tehdä vasta viime hetkillä.

Vieraat tekevät juhlan

Tärkein viimeisimmäksi.

En kitsastelisi vieraiden suhteen. Kutsuisin kaikki, joita harkitsimme edes vähän.

Okei – tässä on mukana ripaus jälkiviisautta. Hääsuunnittelun alussa tein säästösuunnitelman, jossa pitäytymällä saisimme kaiken juuri ja juuri hankittua. Tiedostimme samalla sen tosiasian, että vierasmäärä ja menun hinta nostavat kustannuksia hyvin nopeasti. Lisäksi ajatus vieraista aveceista tuntui hassulta: miksi kutsuisimme ihmisiä, joita emme välttämättä ole edes tavanneet?

Lopulta jätimme kutsumatta joitakin aveceja, joita emme kunnolla tunteneet, jos tiesimme, että kutsuvieraalla olisi vieraidemme joukossa ystäviä ja siten seuraa. Jätimme myös kutsumatta sulhasen työkaverit, joita hän harkitsi tosissaan. Olin sitä mieltä, että työkaverit ovat vahvasti elämänvaihesidonnaisia ystäviä, joiden kanssa ei välttämättä tulisi pidettyä yhteyttä myöhemmin.

Noh, häitämme juhlittiin koronan vuoksi lopulta yli vuosi alkuperäistä myöhemmin, ja taloudellinen tilanteemme kehittyi siinä välissä mukavasti. Häämme siirtyivät satoja ihmisiä vetävään saliin, joten tilakaan ei olisi rajoittanut vierasmäärää. Päättäessämme vieraslistan ja lähettäessämme kutsut emme tienneet vielä mitään näistä asioista.

Nyt tiedän, että sulhasen yhteys aiempiin työkavereihinsa on säilynyt. Lisäksi paikalla oli muutama minulle vieraampi ihminen, joiden myötä tiedän, ettei uusien ihmisten kohtaaminen hääpäivänä ollut ainakaan minulle rasite vaan kaikinpuolin iloinen asia. More is more!

Huh! Listalla ei ole kovin montaa kohtaa, joten suunnittelu taisi onnistua aika hyvin. Viimeinen asia on kuitenkin aika iso ja olisin toki iloinen, jos se loistaisi poissaolollaan. Enää sille ei voi mitään, mutta ehkä sinulla rakas lukijani on mahdollisuus valita viisaammin 🙂

Mukavaa hääsuunnittelua!

T. K

Mihin meidän häissä meni rahaa? Katsaus hääkustannuksiin!

Nyt kuulkaa käsitellään häiden kulupuolta sellaisella tarkkuudella, mitä ei ole Suomen hääblogiskenen historiassa ennen nähty! Rohkenen väittää moista siksi, että seurasimme häihin käytettyä rahamäärä mieheni kanssa senttien tarkkuudella ja monet pikkukulut, jotka jäävät helposti huomaamatta, ovat meillä ylhäällä. Postauksen keskeisin tavoite onkin lisätä tietoisuutta siitä, mitä kaikkia rahanreikiä voi osua matkan varrelle. Varoituksen sananen: luvassa on pitkä postaus!

Ennen kuin päästään vauhtiin pikaiset terveiset häämatkalta: Saimme juuri sellaisen huoneen kuin toivoimmekin, eli huoneen terassilla siten, että osuimme altaan haarakkeen ja suoraan aurinkotuolien kohdalle. Swim-upin edut ilman lisäkuluja siis. Oli huippu! 🙂 Ruokapuoli Rodoksella ei meitä hurmannut, mutta sukellusreissu ja snorklaus olivat sitäkin mukavampia.

En tiedä, tunsimmeko olevamme häämatkalla – olihan itse häistä jo hyvä tovi – mutta tiettyä huolettomuutta reissuun yhdistyi. Tilasimme esimerkiksi ensimmäistä kertaa ikinä ruokaa huonepalvelun kautta. Sen opimme, että jatkossa hotellin omalla ravintolatarjonnalla ei ole meille väliä: mieluummin etsimme itse meitä miellyttävät raflat kuin valitsemme helppouden eli ison resortin, josta ei tarvitse poistua ruoan perässä. Mukava reissu, mutta ehkei kuitenkaan tajunnanräjäyttävä.

Ja vielä yksi nosto: häistämme on tänään vuosi! Olen todella kiitollinen ja iloinen siitä, miten kivan juhlan saimme. Ehdottomasti yksi aikuiselämän ja varsinkin viime vuosien kohokohdista!

Aika tarkalleen tasan vuosi sitten näihin aikoihin otettiin illan viimeisiä kuvia! Kuva Taika Lehtimäki, rajaus minä.

Hääbudjetti hääsuunnittelun alussa – mistä lähdimme liikkeelle ja mitä matkan varrella tapahtui

Huh, meidän kihlautumisesta ja hääsuunnittelun ensimmäisistä vaiheista on ehtinyt kulua jo monta vuotta! Menimme kihloihin kesällä 2018 ja päätimme, että menisimme naimisiin kesällä 2020. Minä olin jo fanittanut hääblogeja pienen tovin, ja tiesin, että häihin voisi helposti upota kymmenentuhatta euroa. Tiesin, että tarvitsisimme jonkin sortin laskelman häidemme kuluista ja suunnitelman siitä, miten paljon laittaa rahaa kuukausittain säästöön.

Tein blogiin budjetti-sivun, jonne kirjasin auki aavistuksiamme siitä, mitä asiat tyypillisesti maksavat. Joidenkin kulujen kohdalla teimme ihan kunnon budjetointia ja kirjasin ylös, mitä asia saisi korkeintaan häissämme maksaa. Sivun päivittäminen vähän jäi, mutta seurasin budjetissa pysymistä esimerkiksi tässä postauksessa.

Budjettiimme vaikutti olennaisesti: halusimme ravintolahäät ja kutsuimme vieraita yli sata. Oli selvää, ettemme voisi pihistää esimerkiksi hakemalla juomia Virosta tai Latviasta. Reunaehdot huomioiden tuumasimme, että hääjuhlan kannalta välttämättömien asioiden hintojen summan yläraja olisi 15 000 euroa. Laskeskelin, että minun tulisi siirtää häätilille suunnilleen 400 euroa kuukaudessa. Sulhanen säästi tahollaan. Säästötahti oli minulle sopiva emmekä kiristäneet vyötä kovin tiukalle.

En tule laskemaan summia yhteen, koska en halua luoda mielikuvaa siitä, että häiden kuuluisi aina maksaa tietyn verran. Variaation määrä jokaisen kululajin kohdalla on valtava ja mitä tahansa hääjuttuja saa sekä edullisesti että korkeaan hintaan. Meidän valintamme ovat vain yksi esimerkki: panostimme tiettyihin juttuihin, pihistimme toisissa. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta siitä, millaisia kuluja voi ilmetä – ei kauhistelua siitä, että miten paljon häihin saa upotettua rahaa. Ymmärrän täysin, miksi meikit, kakut ja kuvaajat maksavat.

Blogini lukijana taidat tietää, että häitämme ei koronan vuoksi juhlittu kesällä 2020 vaan syksyllä 2021 (aiheesta lisää esimerkiksi täällä ja täällä – heh eipä tee mieli juuri muistella epätietoisia hetkiä!). Se tarkoitti mahdollisuuksia säästää enemmän, mutta päätimme, että yrittäisimme pitäytyä alkuperäisessä budjetissa. Varmuus siitä, että yllätykset ja budjetin ylitykset eivät tulisi olemaan ongelma, oli kuitenkin mukava saada. Yllätyksiä totta vie tuli, sillä jouduimme vaihtamaan juhlapaikkaa. Menetimme ensimmäisen juhlatilamme varausmaksun ja päädyimme vaihtoehtoon, joka oli alkuperäistä budjetointiamme rahtusen kalliimpi.

Jokohan taustoja rahaan liittyen on kerrattu tarpeeksi? Aika käydä itse asiaan eli loppullisiin kuluihin!

Hääjuhlaan liittyvät kulut

Vihkijä

Meillä oli siviilivihkiminen juhlapaikalla, jonka varasimme käräjäoikeuden kautta. Vihkiminen maksoi 250 € ja hänen matkakulunsa 8,80 €.

Yhteensä 258,80 €.

Kutsut

Kutsut suunnittelin itse yhdessä sulhasen kanssa ja painatuksen tilasin Granolta. Kutsukortteihin meni 69,16 €, kirjekuoriin 6 € (hankittu Sinellin outletista Varistosta) ja postimerkkeihin 53,10 €. Osa merkeistä oli ulkomaan merkkejä.

Yhteensä 128,26 €.

Juhlapaikka ja ravintolan tarjoilut

Juhlimme häitämme Kalastajatorpassa, joita täytyy kyllä erikseen kiittää selkeästi muotoillusta tarjouksesta! Viilasimme sitä moneen otteeseen, sillä koronatilanne oli epävarma ja mahdollinen peruutusmaksu olisi ollut x % tilauksen loppusummasta. Arvioimme mahdollisimman tarkkaan, moniko vieras joisi alkoholia ja olisi paikalla vielä iltapalan aikaan. Tilaus piti sisällään alkupalat buffetista, lämpimän ruoan pöytiin tarjoiltuna, kahvit ja kakun, alkumaljat, viinikaadon sekä iltapalan (ruoista ja juomista lisää täällä). Lisäksi pakettiin kuului juhlatila, erittäin osaava henkilökunta hovimestareineen, koristeiden ja paikkakorttien laitto paikoilleen, siivous, heiltä löytyviä tarvikkeita kuten kynttilänjalkoja sekä meille huone hääyöksi.

Yhteensä 10 995,20 €.

Valokuvaus

Meidän mainio valokuvaajamme ei työskentele kuvaajana täyspäiväisesti vaan kuvaa opintojensa ohessa ja veloitti yhteensä 600 €.

Morsiamen ulkonäkö

Mekkoni korjauksineen maksoi 790 € ja kengät 115 €. Meikkini koemeikkeineen maksoi 120 € ja kampaukseni 145 € (nämä sain lahjaksi äidiltäni! ❤ ).

Yhteensä 1 170 €.

Sulhasen ulkonäkö

Sulhasen mittojen mukaan teetetty puku maksoi 749 €. Hänen asusteensa eli rusetti ja kalvosimet maksoivat 94 € ja kengät 298 €. Hänen parturinsa maksoi 27 €.

Yhteensä 1 168 €.

Menipä muuten tasan, aika kiva juttu 🙂

Kukat

Kukista olen kirjoittanut tarkemmin täällä, mutta lyhykäisyydessään kuvio meni näin: leikkokukat suoraan puutarhurilta pöytiin itse pulloihin aseteltuna 159 € ja muiden kukkien tilaus floristilta oli yhteensä 144 €. Lisäksi meillä oli kukkaistyttö, joka heitti kukkien terälehtiä maahan. Siihen kukat ostin ruokakaupasta hintaan 6,99 €.

Yhteensä 309,99 €.

Koristeet

Meillä ei ollut juuri lainkaan koristeita, minkä mahdollisti jo itsessään näyttävä juhlapaikka. Koristeiksi voitaneen kuitenkin laskea pöytäkukkien pullot (kaikki ilmaisia) sekä pöytänumeroiden, pöytäkartan ja paikkakorttien vaatimat askartelutarvikkeet. Sivellintussi maksoi 4,50 €, paksu kalligrafiatussi 3,80 €, kartogit 2 €, sininen koristenauha 2,95 €.

Yhteensä 13,25 €.

Tässä yhteydessä lienee jälleen syytä suositella Sinellin outlet-myymälää! 😉

Vieraskirja

Ostimme vieraskirjan ilman sen suurempia suunnitteluja valokuvasliikkeestä ja se maksoi 19,50 €. Sain lahjaksi polaroid-kameran ( ❤ ), jonka filmit maksoivat 53,97 €. Ohjeet vieraskirjan täyttämisestä tulostimme lapulle ja nostimme esiin valokuvakehykseen, joka maksoi 7,95 €.

Yhteensä 81,42 €.

Illan herkut

Halusimme iltapalan jälkeen tarjoilla vielä karkkia hintaan 60,65 € ja sipsiä hintaan 38,21 €, joiden tilaamisessa hyödynsin hävikkiruokakauppoja (täällä tarkemmin sopivien määrien arvioimisesta – jäi muuten paljon yli!).

Yhteensä 98,86 €.

Vessakorit

Vessakorien sisällöstä en ole tainnut kirjoittaa sen tarkemmin, mutta tarvittavat hankinnat teimme Prismasta (esim. suihkutettava deodorantti, sukkahousut, vanupuikot) ja apteekista (särkylääkkeet ja närästyslääkkeet).

Yhteensä 48,12 €.

Kaasot ja bestman

Minä annoin kaasoilleni kiitoslahjaksi meikit ja kampaukset. Meikit maksoivat yhteensä 140 € ja kampaukset 110 €.

Sulhanen antoi bestmanille lahjaksi viskipullon (102,91 €) ja maksoi hänen asusteensa eli rusetin 55 €.

Yhteensä 407,91 €.

Sekalaiset

Vaihtaessamme juhlapaikkaa jäimme tappiolle ensimmäisen juhlapaikan varausmaksun, 290 €, verran. Bändin sain häihin omasta takaa, sillä laulan hääkeikkaa tekevässä The Aftershaves -yhtyeessä. Palkkasimme mukaan miksaajan hintaan 170 €. Sekalaiseksi kuluksi voinee listata myös siskontyttöni hiusten kihartamisen, jonka spontaanisti maksoin (20 €). Ostimme myös varuiksi ison sateenvarjon 20 €, joka lopulta jäi käyttämättömäksi. Hääpäivän aamupalat, jotka otimme mukaan kampaamoon, jossa valmistauduimme, maksoivat 31,14 €. Hääjuhlaan liittyviksi kuluiksi voinee laskea myös tissiteipin 4,99 € ja huulipunan 10,90 €.

Yhteensä 547,03 €.

Häihin liittyvät muut kulut

On paljon kuluja, jotka eivät hääjuhlan kannalta ole välttämättömiä, mutta jotka kuitenkin liittyvät kokonaisuuteen. Koetan pitää nämä asiat erillään, mutta jaottelusta voi toki olla monta mieltä.

Yksi mahdollinen kuluerä, mikä monen kannattaa huomioida, on kiitoskortit. Me emme päättäneet lähettää niitä.

Muutamassa on kohdassa on kysymysmerkkejä, sillä en tiedä miehen minulle antamien lahjojen arvoa. Ehkä se on kuitenkin riittävän hyvä peruste joustaa postauksen ydinmissiosta eli kaiken kirjaamisesta mahdollisimman tarkasti 🙂

Avioehto

Avioehdon tekeminen lakimiehen kanssa OP:lla maksoi 210 €, josta osan maksoimme bonuksilla. Sen rekisteröinti maistraattiin maksoi 55 €.

Yhteensä 265 €.

Sormukset

Meillä sulhanen osti kihlasormukset, joten en tiedä tarkasti, paljonko ne maksoivat. Muistelisin, että ehkä 1700 €. Yksi harvoista yksityiskohdista, joka osuu aikaan ennen kunnon kirjanpidon aloittamista! Ostin vihkisormukseni itse ja se maksoi 799,20 €.

Vihkisormuksen kaiverrus (haha väärällä päivämäärällä ennen koronaa!) maksoi 20 € ja kihlan huolto 30 €.

Yhteensä 849,20 + ???

Huomenlahja

Minulla meni sulhasen huomenlahjakuvaukseen (kokemuksesta lisää täällä ja lopputuloksesta täällä) 500 €. Ostin kuvaukseen uusia vaatteita 246,13 eurolla. Miehen minulle antaman lahjan hinta ei ole minulla tiedossa, joten loppusumma jää avoimeksi.

Yhteensä 746,13 + ???

Hotelliyö häiden jälkeen

Hääyön (la-su) olimme juhlapaikan yhteydessä olevassa hotellissa, minkä lisäksi olimme ottaneet vielä maanantain vapaaksi jatkaaksemme juhlan tuntua – häämatkaa kun ei ollut vielä näköpiirissä. Su-ma yön vietimme Bulevardin Lapland Hotelsissa hintaan 220 €, minkä lisäksi tilasimme huoneeseen tarjoiluja, 23 €.

Yhteensä 243 €.

Mekon pesetys ja myynti

Mekkoni on yhä myynnissä Lovebirdsissä! Käy ihmeessä sovittamassa, lupaan ettei laahus ole niin hankala kuin mitä voisi kuvitella 🙂 Mekon pesetys heidän kauttaan maksoi 105 €, myyntiin ottamisesta veloitetaan 30 € ja olen jo ostanut vähän lisää myyntiaikaa hintaan 20 €. Toivon kovasti, että mekko menisi kaupaksi!

Yhteensä 155 €.

Kuvien teettäminen ja kihlajaiskuvat

Olen teettänyt kotimme seinälle muutaman kuvan häistämme Ifolorin kautta hintaan 110,35 €. Teetimme vieraskirjan kanteen ja omaksi iloksi kihlajaiskuvia hintaan 13,11 €. Kihlakuvaussessio maksoi 70 €.

Yhteensä 193,46 €.

Häämatka

Häämatkamme maksoi 3 280 €. Käytimme matkalla rahaa 931,46 €.

Sekalaista

Maksoin itse lipun yksille häämessuille (15 €). Juna Lahdesta hääpukuostoksilta kotiin maksoi 13,10 €. Pysäköinteihin Lahdessa meni luultavasti 6 € ja bensoihin lopulta kutakuinkin 54 €. Kannattaa tiedosta kulkemisen kulut, jos ostaa mekon jostain kauempaa! Jossain kohtaa haaveilin tietystä jälkiruokaviinistä ja ostin sitä kotiin testiin hintaan 8,59 €.

Yhteensä 179,80 €.

Ajatuksia häihin uponneesta rahasummasta

Wow. Olipa hämmentävän epämiellyttävä kokemus! Olin hyvin sinut itse juhlaan uponneiden kulujen suhteen, mutta vasta nyt meillä oli selvyys häämatkan kuluista ja tulin kyselleeksi tarkemmin kihlasormuksista. Kokonaisuuden loppusumma on suuri, vaikka monessa kohtaa emme maksaneet markkinoiden vakihintoja.

On hyvä muistaa, että häihin kulutetaan paljon rahaa kaikkialla maailmassa. Kyse ei ole mistään yksittäisistä hupakkopareista, vaan siirtymäriitistä, joihin monet säästävät vuosikausia. Myös maissa, joissa tulotaso on huomattavasti Suomea alhaisempi.

Jotakuta voi kiinnostaa tietää, maksoimmeko kaiken tasan. Näin me toimimme: Kirjasimme koko ajan ylös, kumpi oli maksanut mitäkin ja tasasimme summan. Molempien laittautumiset ja lahjat kaasoille ja bestmaneille olivat samassa mittaluokassa, mutta jos näin ei olisi ollut, emme varmaankaan olisi tehneet korjausta. Omat valinnat, oma vastuu. Lopulta minä taisin maksaa vähän enemmän: mekon jälleenmyynti maksaa, hääkuvien saaminen seinälle oli minulle tärkeämpää kuin miehelle ja toki hänen pukunsa ja kenkänsä ovat käyttökelpoista tavaraa häiden jälkeenkin, toisin kuin minun meikkini ja kampaukseni.

Postauksen kirjoittamisen hyvä puoli oli se, että oli kiva muistella kaikki hääpäivän yksityiskohdat kertalleen läpi! Oikeastaan sama pätee hääbloggaamiseen muutenkin: joka asian saa kokea monta kertaa. Suunnitellessa, itse hetkessä ja jälkikäteen raportoitaessa. Sen vuoksi kyse ei ole yhdestä kalliista päivästä vaan monesta kivasta päiväsä.

Matkan varrelle osui asioita, joita ilmankin pärjäisi, kuten kihlajais- ja huomenlahjakuvaukset. Toisaalta, molemmat sessiot olivat jotain arjesta poikkeavaa kivaa tekemistä, jota muistella jälkeenpäin ja jotka auttoivat virittäytymään häähumuun. Toiset taas maksaisivat vaikka kakku- ja viini-tastingistä häiden alla samaisesta syystä.

Onko minulla katumuksia naimisiinmenon kulujen suhteen? Ei. Okei – koin kirjoittamisen aikana pienen shokin. Samalla tiedän, että emme ole jättäneet häihin menneiden rahojen vuoksi mitään ”tärkeämpää” ostamatta, ja molemmat olemme säästäneet samalla myös tulevaisuuden varalle. Veikkaan, että sama summa olisi ilman häitä hujahtanut johonkin muuhun, mitä joku pitäisi turhana. Oli ihana viettää päivä meille tärkeiden ihmisten kanssa mukavissa puitteissa, bailata koronakurjuuden jälkeen ja luoda meille parina virstanpylväitä ja yhteistä tarinaa.

Pari postausta on vielä luvassa! Pian on aika keskittyä uusiin kuvioihin eli uuden kodin asuinkelpoiseksi laittamiseen, musahommin ja meidän pieneen perheeseen. Aina välillä kuitenkin pakenen arkea blogini instatilille ja uppoudun hetkeksi häämaailmaan. Kakut, kukat ja mekot eivät lakkaa ihastuttamasta! Nauttikaa matkastanne, kaikki tulevat hääparit!

Lämpöistä tunnelmaa syysiltoihin toivottaen,

K

Toivo on täällä taas!

Se paljastui jään ja lumen alta. Se tuli auringon ja valoisampien iltojen mukana. Se tuli pääsiäisen väreissä. Se tuli Häät-blogiyhteisön kanssabloggaajien kanssa käytyjen puheluiden myötä. Se murtautui esiin jostain pilvisen taivaan keskeltä kirkkaasti hehkuen. Innostus. Toivo. Halu kirjoittaa!

Toivo.

Se tuli ennen kaikkea Ylen mainion koronalukuja seuraavan sivuston kautta. Ennuste laumasuojan saavuttamishetkestä on sahannut siellä sun täällä, mutta viimepäivinä sitkeästi elokuun – jopa heinäkuun – puolella. Optimistisesti uskon, että rokotevalmistajat saavat tuotantonsa alkukuprut selätettyä, uusia rokotteita hyväksytään markkinoille ja kesä tekee saman ihmetempun kuin viime vuonna ja tartunnat alkavat painua alaspäin. Okei myönnetään, virusmuunnokset aiheuttavat jos jonkinmoista huolta, mutta jokin on saanut minut viime päivinä silti hylkäämään kevättalvella vallinneen skeptisyyteni. Huomaan aivojeni alkaneen askartelemaan hääsuunnitelmien parissa kuin varkain! Hauskaa!

Screenshot otettu Ylen sivuilta la 3.4.

Se tuli, kun kävin ostamassa pääsiäisen kunniaksi kukkia läheisestä kukkakaupasta. Reissun päätteeksi päätin tutkailla heidän Instaragmiaan, ja huomasin, että he tekevät oikein kauniita hääkimppuja. Se sai minut muistamaan, että kimppua ja muita sidottavia kukkia ei ole vielä tilattu. Eikä kakkua eikä edes vihkijää.

Vihkijän varaamista yritin kyllä jossain vaiheessa, mutta DVV sivuilla homma oli tehty kummallisen vaikeaksi. Kävin työkoneella katsomassa erästä heidän lähettämäänsä viestiä, mutta päätin vastata siihen myöhemmin. Virhe – en enää päässyt viestiin uudestaan käsiksi.

Häiden järjestely on tosiaan ollut taka-alalla melko pitkään. Ei ole houkuttanut tehdä varauksia vain peruakseni ne myöhemmin uudestaan. Kukkien ja kakkujen saaminen jostain muualta kuin ensisijaiselta vaihtoehdolta ei olisi maailmanloppu. Mutta nyt niidenkin varaaminen alkaa tuntua mielekkäältä! Ja vihkijähän on suorastaan välttämättömyys. Vieraitakin pitänee jossain kohtaa muistuttaa uudesta syyskuun juhlapäivästämme.

Innostus ja halu tarttua toimeen väreilevät jossain takaraivossani. Ehkä tämä tästä!

Tsemppiä ja toivorikasta kevättä juuri sinulle!

T. K

P.S. Kiitos kaikille, jotka ovat sitkeesti käyneet täällä lukemassa, vaikka päivitystahti onkin hiipunut! ❤ Se merkitsee minulle paljon.

Innostuksen aavistuksenomainen paluu

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Ja hei, meidän häävuosi on täällä – taas! Toivottavasti!

Ajat, jolloin selailin Pinterestiä ideoiden toivossa ja googlailin kiivaasti erilaisia palveluntarjoajia etsien tuntuvat yhä kaukaisilta. Suojellakseni itseäni mahdolliselta häiden perumisen aiheuttamalta harmitukselta en ole antanut hääsuunnittelulle arjessani tilaa. Eipä sille toisaalta ole juurikaan tarvetta jos huomioidaan, että melkein kaikki oli jo lyöty lukkoon viime talvena alkuperäistä heinäkuun 2020 hääpäiväämme silmällä pitäen.

Se, että EU on hyväksynyt jo peräti kaksi rokotetta luo kuitenkin toivoa siitä, että häitämme päästäisiin juhlimaan syyskuun alussa. Samaan aikaan uutiset viruksen muunnoksesta ja rokottamisen hitaasta vauhdista hillitsevät haaveilujani. Jäämme yhä tarkkailemaan tilannetta.

Tästä varauksellisuudesta huolimatta olen huomannut kuvittelevani mielessäni tiettyjä hetkiä juhlasta: vapautuneita halauksia, riemukasta letkajenkkaa ja kiitollisuutta siitä, että saisimme juhlia toiveiden mukaisesti kaikkien meille tärkeiden ihmisten kanssa. Aivoni työstävät jopa pientä puhetta aiheesta!

”Me juhlimme tänään rakkautta.

Emme avioliittoamme naimisiin olisimme voineet mennä koska tahansa.

Me juhlimme sitä, että te kaikki ihanat ihmiset olette osa meidän yhteistä elämäämme. Me juhlimme sitä, miten suuren rakkauden ympäröimiä koemme olevamme.

Kiitos, että olette täällä tänään ja teette elämästämme niin rakkaudentäyteistä.”

Nyt vaan kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että pääsemme kuulemaan nuo sanat ja kokemaan tuon rakkaudentäyteisen juhlan!

Varovaista toivoa elätellen oikein hyvää alkanutta vuotta toivottaa

K

Sulhanen visailee

Olen yrittänyt jo jonkun aikaa saada sulhasen kirjoittamaan ajatuksiaan hääsuunnittelusta. Kummasti hän ei ole siitä suuremmin innostunut – hääsuunnittelustakin hän lähinnä sanoo, että olisipa ne häät jo olleet, niin voisi vaihtaa puheenaihetta.

Siksi ilahduinkin lukiessani Hääpäiväkirjat-blogia: siellä oli mainio pohja sulhaselleni sopivalle matalan kynnyksen esittäytymiselle. Toisin sanoen hänen ei tarvitse puhua itsestään vaan minusta! Hih 🙂 Katsotaan siis, osaako hän vastata minua koskeviin kysymyksiin oikein. Tämä on muuten hauska myös polttariohjelmanumerona!

Mainittakoon vielä, että kertoessani tästä sulhaselle, hän sanoi: ”Jos siellä kysytään jotain että miksi mä rakastan sua, mä en suostu vastaamaan. Eikö ois surullista, jos se olisi vain joku yksittäinen juttu?” (Toim. huom. kirosanat sensuroitu.)

1. Jos katson telkkaria, mikä siellä todennäköisimmin pyörii?

Et sä kato ihan hirveesti ilman mua, mutta jos katsot niin siellä on jotain hääohjelmaa.

Kyllä.

2. Jos menemme yhdessä ravintolaan, mitä todennäköisesti tilaan?

Riippuu ravintolasta. Sun pitää olla vähän spesifimpi näiden kysymysten kanssa! Daddy Greensissä sä tilaat pizzaa ja Sushi Bar+Winessa sushia. Vettä, sä tilaat juotavaksi vettä.

Melko usein juu!

3. Mikä on inhokkiruokani?

Onko sulla sellasta? Aiemmin se oli mikä tahansa liian tulinen.

Noh, jos se on oikeasti liian tulinen, niin eihän sitä pysty syömään! Mutta varsinaista inhokkiruokaa minulla ei ole.

4. Mitä voisin syödä päivittäin kyllästymättä?

Varmaan jotain hedelmiä. Se on kategoriana riittävän laaja, ettet varmaan kyllästyisi. Jopa sä varmaan kyllästyisit parsakaaliin tai pahvimuroihisi ajan kanssa.

Rakkaani ei tykkää mun superterveellisistä TalkMuru-muroista.

5. Millaista musiikkia kuuntelen?

Hyvin vaihtelevaa. Usein kuuntelet sitä, mitä mä laitan. Toki sulla on omat suosikit, varmaan joku Jessie J ja Taylor Swift. Ja nyt Erika Vikman.

Jep, sulho hallitsee meillä puhelimensa Spotifysta jonkun mysteerilaitteen kautta Genelecin kaiuttimia. Yleensä se valkkaa ihan hyvää musiikkia. Mutta kyllä mulla ehdottomasti on oma musiikkimakuni! En vain tarvitse musiikkia joka ikiseen hetkeen, mikä voi toki kuulostaa hassulta näin muusikon suusta. Erikan uusi tuotanto on mulle mahtavaa voimalauluosastoa!

6. Millaisista elokuvista pidän?

Sä et erityisemmin pidä elokuvista. Ainakin tuntuu, että jos yrittää valita jotain leffaa, se on ihan mahdotonta. Sarjaan verrattuna liikaa uusia asioita, liikaa uusia hahmoja omaksuttavana. Epookista sä puhut mutta en oo nähnyt sun katsovan yhtään epookkileffaa.

Mä katon niitä kun sä et ole paikalla.

Niin. Se on musta ihan positiivista.

7. Mitä pelkään?

Ehkä sitä itsensäpaljastajaa? Sä et ole kovin pelokas ihminen.

Totta! Olen pari kertaa törmännyt kotini lähellä metsän pyörätiellä itsensäpaljastajaan, mikä jättää kyllä aina vähän säikyn olon. Tulee tunne, että alkaakohan se kytätä, mistä ovesta menen sisään… Tai kolkkaako se mut tajuttomaksi johonkin ojaan. Tästä syystä mulla on Suomi 112 -sovellus puhelimessa: jatkossa sijaintini näkyy hätäkeskukselle heti.

8. Mitä kotitöitä en osaa?

Ekana tulee mieleen, että en osaa ja en tee on kaksi eri asiaa. Kyllä sä varmaan osaat kaikkee mutta sä et vaan tee. Kyllä noi viemäreiden puhdistukset ja renkaiden vaihdot on mun juttuja, mutta kyllä sä varmaan molemmista selvityisit. Tuntuu, ettet osaa pestä paistinpannuja, vaikka tiedän, että osaat.

Mun sulhoni on melkoisen tarkka kaikkien määritelmien suhteen, kuten olette ehkä jo tähän mennessä huomanneet 😀

9. Mitä osaan erityisen hyvin?

Sä oot todella lahjakas viemään roskat! Tuli edellisestä mieleen. Sä oot niin monilahjakas, että on vaikea valita (*vieno hymy*). Sä oot erinomaisen hyvä bloggari!

Sä et oo ees lukenu mun blogia.

Oon mä varmaan lukenu muutaman siitä alusta. Ja mulla on vakaa usko suhun!

Eikö sulle tule mieleen, että mä oon esim. hyvä laulamaan?

No kyllä sä sen voit sinne laittaa, mut se on vähän ilmiselvä. Oon lukuisia kertoja katsonut lumoutuneena sun esiintymistä. Laitetaan se, sä oot hyvä esiintymään!

Tästä olen kyllä samaa mieltä!

10. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

Jaa. Johonkin, missä tylsistyisit kuoliaaksi. Palomieheksi en myöskään sua laittais. Muutama kerta salilla niin ehkä sitten.

11. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

Sä vetkuttelisit niitten sijoittamista ainakin. Riippuu voiton koosta, mutta varmaan kerrostaloasunto vaihtuisi omakotitaloon järven rannalla.

Todennäköisesti näin!

12. Mikä väri kuvastaa persoonaani?

Oot sä kuullut, että sillä väripersoonatyypittelyllä ei ole mitään tieteellistä pohjaa?

Jos mietitään sillee fiilispohjalla.

Noh, samaan syssyyn, muista, että mä olen todella sininen. Värinen…

Sanot vaan ekan mikä tulee mieleen!

No keltanen! Mut et sä kyllä keltanen ole… Ihan sama.

Keltainen oli mukava vastaus 🙂

13. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

Ekana tulee mieleen tyhjän puhuminen. Toisena tulee mieleen yleinen piittaamattomuus.

Nämä molemmat saavat mut kyllä näkemään punaista.

14. Minkä asian äärellä voisin viettää aikaa tuntikausia?

Musiikin ja bloggaamisen ja Jodelin ja muiden keskustelualustojen.

Hahha ikävä kyllä! Tuo jälkimmäinen osuus siis.

15. Mikä saa minut vihastumaan?

Kun toiset tekee presiksistä erilaisia kuin haluat niiden olevan.

Kyllä! Miten joku voi käyttää aikaa visuaalisuuden huonontamiseen? En tajua.

16. Entä mikä tekee minut iloiseksi?

Halit. Minä.

Tähän olisin kyllä kaivannut lisää mielikuvitusta.

17. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

Ehkä sellainen innostuvaisuus.

Allekirjoitan! Ihana vastaus!

18. Entäpä huonoin?

Se kun haluat vakaasti tehdä jotain asiaa erilailla kun minä.

Se ei ehkä ole luonteenpiirre.

19. Mitä kolmea asiaa kannan aina mukanani?

Lompakko, kännykkä, avaimet. Sä tosin kykenet poistumaan ovesta myös ilman avaimia.

Tarkoittaa siis sitä, että jos lähdemme lenkille, en välttämättä ota avaimia jos sulho ottaa.

20. Paras yhteinen muisto?

Toivottavasti se on vielä edessäpäin.

=sulho ei jaksanut miettiä.

Heh, toivottavasti poikkiseni ei näyttäydy teille kovin nuivana tyyppinä! Väkisin blogiin raahaamisella ei taida saada hänen parhaita puoliaan esiin. Mutta ehkä tästä tuli esiin se, että olemme molemmat aika voimakastahtoisia? Kumpikaan ei voisi olla yhdessä liian aran tyypin kanssa. Nautimme myös kaikenlaisesta älyllisestä (?) väittelystä, mikä tästä myöskin on havaittavissa jostain sieltä sulhon vastausten lomasta. Kaasosiskoni totesi kerran, että sulhoni on ”tarkka”, mikä on kyllä erinomainen kuvaus hänestä. I love him ❤

Ensi kertaan!

T. K

Häätön hääkuukausi eli heinäkuun sekalaisia

Niin se vain meidänkin alkuperäinen hääpäivämme hujahti ohi viime lauantaina! Siirtämisen kohtuullisen chillisti ottanut sulhanen sanoi päivän mittaan pariin otteeseen, että kyllä vähän ärsyttää. Ja olisihan se ollut kiva saada homma jo hoidettua! Lauantaimme oli leppoisa ja naimisiin menemisen sijaan menimme Ateneumiin, pizzalle, lenkille ja lopulta kotiin katsomaan Netflixiä. Aina välillä pohdimme, että ”Äh, nyt kirkastui sopivasti vihkimisemme ajaksi” tai ”Nyt olisimme varmaankin leikkaamassa kakkua!”. Vaikka sää olikin kohtuullisen hyvä, päivä oli melko kostea eikä sen puolesta sää ollut häille ihanteellinen. Pieni lohdutuspalkinto sekin. Toivo hyvästä säästä syyskuussa 2021 eläköön!

Kirjoitin toukokuussa häiden siirtämisen hyvistä puolista. Lisäisin listalle sen, että saimme ihanan kesäloman. Teimme monia asioita, jotka olisivat varmasti jäänet väliin häiden ollessa osa ohjelmaa, sillä kesä olisi mennyt hääasioiden parissa häärätessä. Oli myös mukavaa unohtaa häihin säästäminen ja lomailla siten, että kaikki mielihalut pystyi toteuttamaan.

img_0224
Pienellä karhunkierroksella

Sulhasella on sukujuuria Ivalossa ja olimme pitkään puhuneet, että minunkin olisi syytä joskus käydä pohjoisessa. Nyt se oli mahdollista! Ajelimme lopulta Nuorgamiin asti pysähdellen monissa kansallispuistoissa ja patikointikohteissa matkan varrella. Reissu muistutti interreilaamista: meillä ei ollut mitään tiukkoja aikatauluja ja olimme vapaita menemään minne mielimme. Tekemämme lyhyet vaellukset olivat kaikki todella mukavia sadekuuroista ja hyttysparvista huolimatta. Jokin avarissa, kumpuilevissa maisemissa teki minut todella levolliseksi ja koukutti Lappiin todella vahvasti.

img_0372
Maisemia Karigasniemellä

img_0395
Lisää maisemia Karigasniemeltä

img_0502
Maisemia Nuorgamissa

Yhden yön yövyimme teltassa Teno-joen varrella, mikä oli maisemien puolesta huikeaa! Kävimme saamelaismuseo Siidassa Inarissa, enkä yhtään ihmettele, että Teno on ollut hyvin keskeinen elementti heidän arkeaan ja kulttuuriaan. Joki oli kaikin tavoin vaikuttava.

img_0413

img_0432

Toista ääripäätä kesän kokemuksistamme edusti staycationimme (voiko sanoa staycation, jos matkaa Vantaalta Kirkkonummelle?) Långvikissa. Meillä oli standard-huone ja se ja hotelli itsessään olivat melko tavanomaisia, toki kauniissa maisemissa. Kylpylä oli hieman aikuisempaan makuun suunnattu ja mukavan rauhallinen, muttei säväyttänyt minua erityisesti. Ehken vain ole kylpyläihminen! Koska eipä siinä muuta tehdä kuin istuskellaan kuumissa ammeissa tai saunoissa 😀 Onneksi Långvikissa oli myös iso allas, joka mahdollisti sporttisemman polskuttelun.

img_0652
Chillaamassa hotellihuoneessa

Syömämme maistelumenu sen sijaan oli todella oivallinen! Tasapainoinen ja hyvässä sopusoinnussa suositeltujen viinien kanssa. Oli myös todella hauskaa, ettei illallisen jälkeen tarvinnut pohtia taksia tai julkisia vaan saattoi mennä suoraan huoneeseen nukkumaan. Kelpo hyvitys siirtyneistä häistä!

img_0658
Maltoin ikuistaa vähän jälkiruokaa

Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen näistä kokemuksista ja siitä, että Suomen koronatilanne salli kesästä nauttimisen tällä tavoin. Elokuun alussa on luvassa huomenlahjakuvaukseni, jonne pohdiskelen erilaisia asukokonaisuuksia jo kovaa vauhtia. Maltan tuskin odottaa!

Taylor Swift -fanina pakko vielä hehkuttaa, miten innoissani olen hänen uudesta albumistaan! Ihania sanoituksia ja tunnelmia, ehkä niistä jokin löytää tiensä muodossa tai toisessa häihimmekin…

”I knew you’d linger like a tattoo kiss”

”Don’t want no other shade of blue but you”

”And isn’t it just so pretty to think
All along there was some
Invisible string
Tying you to me?”

 

T. K

Hyvitys siirtyneistä häistä

Häätön hääviikkomme on pyörähtänyt käyntiin! Mikä herätti pohtimaan, että mitä kivaa voisimme tehdä koronan takia siirtyneiden häiden sijaan? Tosin paljoa emme pohtineet – illallistaminen ravintolassa pitkän kaavan mukaan sekä yöpyminen ja aamupalan nauttiminen hotellissa olivat selviä suunnitelmia alusta asti.

Olimme ehkä rahtusen myöhään liikenteessä, joten totesimme, että virallinen hääpäivämme eli tämän viikon lauantai ei välttämättä olisi enää monessakaan paikassa vapaana. Onneksi meillä oli myös toinen hyvä vaihtoehto: olemme menneet kihloihin 22.7., joten supertreffi-iltamme voisi hyvin pitää myös silloin.

Koska kyseessä oli kuitenkin hyvitys siirtyneistä häistä, lähdin heti etsimään vaihtoehtoja, joissa olisi luvassa pientä ylellisyyden tuntua ja hemmottelua. Mieleeni tulleet vaihtoehdot olivat Kämp, Långvik, Haikko sekä Clarion, minkä lisäksi ystäväni vinkkasi minulle Mustion linnan. Olen haaveillut reissuista Turkuun ja Tampereelle, mutta olen ymmärtänyt, että ne ovat olleet tänä kesänä melko varattuja ja niiden tarjonta jäi tutkimusten ulkopuolelle.

photo-of-wine-bottle-and-food-on-table-1579253-2
Kuvaaja Engin Akyurt palvelusta Pexels

Hinnat olivat kaikissa suunnilleen samaa luokkaa, Clarionin edustaessa halvinta vaihtoehtoa ja Kämpin kalleinta.

Staycation Clarionissa tuntuu olevan monen suosiossa ja kiehtoi minuakin maisemien puolesta. Illalla olisi ollut mukava hengailla korkeuksissa olevalla terassilla! Clarion ei kuitenkaan huokunut juuri tähän tarkoitukseen kaavailtua tunnelmaa, joten pudotimme sen vaihtoehtojen joukosta melko nopeasti. Mustion linnan ravintolassa ei enää ollut vapaata tällä viikolla, mikä teki vaihtoehtojen rajaamisesta taas astetta helpompaa.

Haikkoon olisi ollut kätevä yhdistää myöskin suunnitelmissa ollut Porvoon reissu! Makujen Matkassa -paketti vaikutti oikein potentiaaliselta, mutta ehkä vapaina olleiden huoneiden kuvat olivat minulle pieni turn-off. Jostain syystä hauissamme nousi esiin huone, jonka kuvissa oli paljon erilaisia ruskean sävyjä eivätkä ne jostain syystä puhutelleet minua. Kannattaa kuitenkin tsekata paketti, ehkä teille sopivina päivinä on vapaina laajempi valikoima huoneita! Haikossa olisi myös pitänyt varata aika kolmeen paikkaan: yöpymiseen, ravintolaan ja kylpylään, mikä jostain syystä tuntui turhan työläältä (vaikkei varmaan edes olisi sitä). Kummasti vakaa alkoi kuitenkin kallistumaan siihen suuntaan, ettei Haikko olisi tällä kertaa kohteemme.

Kämpistä taas innostuin todella paljon! Heillä oli selkeitä staycation-henkeen räätälöityjä paketteja, joista erityisesti Muru Dining -kokonaisuus oli meille todella houkutteleva vaihtoehto. Harmillisesti niitä ei kuitenkaan tainnut olla enää vapaana. Muitakin kiinnostavia vaihtoehtoja kuitenkin riitti: Kämp Dining -paketti olisi myös ollut oikein toimiva kokonaisuus, tai miltä kuulostaisi siivoojan piipahdus kotiisi silloin kuin sinä lepäilet toisaalla? Pisteet Kämpille erinomaisesta asiakaslähtöisyydestä ja helposti valittavista paketeista! Uskon, että tartumme Muru-staycationin kaltaiseen tarjoukseen vielä joku päivä.

Näin päädyimme Långvikiin, jossa yöpyminen tällä viikolla kustansi 116 € pitäen sisällään aamupalan ja pääsyn kylpylään. Menujen hinnat vaihtelivat muistaakseni 48 eurosta 64 euroon, minkä päälle tulisi vielä viinipaketti (tai minun tapauksessani todennäköisesti puolikas sellainen). Ruokavalinnoista riippuen voikin siis olettaa, että ravintoloineen kaikkineen reissu kustantaisi suunnilleen 150-170 euroa per nenä. Ainakin näin etukäteen hintalaatu kuulostaa minusta aika hyvältä, ja olen muutenkin kuullut paikasta hyvää. 🙂

Keskiviikkona lähdetään, jee! 🙂 Oletteko te tehneet jotain suunnitelmia lohdutuspalkinnoksi siirtyneistä häistä?

T. K

 

Millaista on kirjoittaa hääblogia? Vinkkejä hääblogia harkitsevalle!

*Tekstin vinkkilistassa on maininta häämedioiden järjestemästä hääblogikoulutuksesta ja siellä opituista asioista. Koulutukseen liittyvä yhteistyöpostaus täällä.*

Mietitkö, millaista on kirjoittaa hääblogia? Oletko ehkä harkinnut aloittamista? Suosittelen! Osittain itsekkäistä syistä, sillä kaipaan lisää hääblogeja luettavakseni 🙂

Minulla on takana jo yli vuosi hääbloggausta, aika jännää! Nyt onkin hyvä hetki pohtia, millainen tämä uusi harrastukseni onkaan ja jakaa varhaisena joululahjana muutama matkaan tarttunut oppi. Näitä ajatuksia tuskin voi yleistää koskemaan kaikkia hääblogeja, mutta itse voin sanoa hääbloggauksesta ainakin seuraavaa:

 

person-writing-on-a-notebook-beside-macbook-1766604.jpg
Photo by Judit Peter from Pexels

Hääbloggaus helpottaa hääsuunnittelua

Blogi tuo ryhtiä hääsuunnitteluun, koska tiettyjen postausten kirjoittamista odottaa jo etukäteen. Hääsuunnittelun seuraavat vaiheet ovat mielessä kuin itsestään! Hääblogeissa seurataan usein to-do-listoja ja tehtävien asioiden edistymistä, ja myös tämä auttaa pitämään hääsuunnittelussa tiettyä tahtia yllä: ei ole kiva kirjoittaa, ettei mitään ole tullut tehtyä 😀 Eri teemoista kirjoittamisen myötä asiat tulee pohdittua ja ainakin ajatuksen tasolla laitettua vireille hyvissä ajoin.

Hääbloggaus tekee työtä näkyväksi

Hääsuunnittelu edistyy välillä tuskallisen hitaasti. Meillä esimerkiksi juhlapaikan etsintään meni monta kuukautta: vaihtoehtojen kartoittamista, yhteydenpitoa juhlapaikkakandidaatteihin, juhlapaikalla käyntejä… Tuntui, ettei homma edistynyt vaikka koko ajan tekisi jotain sen eteen. Blogin myötä tuo työ tulee näkyväksi. Vaikka ratkaisut antaisivat vielä odottaa itseään, voi myöhemmin nähdä, että aiheen tiimoilta tuli tehtyä töitä monen postauksen edestä! Myös esimerkiksi meikkaajan etsintä kaikkine vaiheineen on tallentunut tänne blogiin.

Hääbloggaus = taskussa kulkeva muistikirja

Älypuhelimien ansiosta blogi kulkee aina mukana. Olen kerran hyötynyt tästä askartelutarvike-outletissa käydessäni: postauksessani oli kirjoitettuna mahdollisen kutsukortin mitat ja liikkeessä oli kirjekuoria tarjouksessa. Tarkistin mitat postauksesta ja kuoret osoittautuivat juuri meille sopiviksi! Maksoin 50 kirjekuoresta viisi euroa.

Hääbloggaus on opettavaista

Blogin kirjoittaminen pakottaa miettimään lauserakenteiden loogisuutta ja omia kirjoitusmaneereja. Oikein hyvää pohdintaa, jota ei ole tullut lukion jälkeen liikaa tehtyä! Lisäksi postauksien takana on monenlaista faktantarkistusta ja selvittelyä, joka on usein myöskin opettavaista.

Hääbloggaus on stressaavaa

En yhtään tiedä, miksi! Kirjoitan usein iltaisin, ja monesti olen yöllä aivan paniikissa, että ”apua julkaisin jonkun kehnon luonnoksen, joku kommentoi sitä ja mitä nyt pitäisi sanoa ääk”. Mitään ei siis ole ikinä todella tapahtunut. Mutta jokin julkisuuteen liittyvä aspekti ja mahdollisuus väärinkäsitysten syntymiseen selkeästi jäävät kaihertamaan mieltäni aina ajoittain.

Hääbloggaus on koukuttavaa

Kyllä! Postauksen julkaisu on aina tyydyttävä hetki: ”Jee, sain tänään jotain aikaiseksi!” On myös hauska seurailla, miten blogiin eksyy pikkuhiljaa enemmän ja enemmän lukijoita.

Hääbloggauksella voi säästää/tienata rahaa

Ehkä joku voi! Minä olen hyötynyt bloggauksesta lähinnä kiinnostavien tapaamisten ja tapahtumien muodossa, ja niistä saa monesti mukaan goodiebagin. Olen saanut yhden tarjouksen kaupallisesta yhteistyöstä, mutta se ei oikein istunut meidän häihimme, joten jätin sen väliin. Lisäksi olen saanut muutamia lahjakortteja/alennuksia, mutta en ole vielä käyttänyt niitä enkä siksi kirjoittanut niistä.

Olen saattanut olla tällä saralla turhan arka ja toki blogin anonyymius vaikuttaa myös -ehkä sinä onnistut hyödyntämään tulevaa blogiasi paremmin kaupallisessa mielessä!

Hääbloggaus on kivaa!

On kivaa kirjoittaa ja on kivaa elää täysillä tätä aikaa 🙂 On kiva tutustua muihin hääbloggaajiin ja eri aloilla työskenteleviin lahjakkaisiin yrittäjiin. On kiva huomata, että täällä käy lukijoita! Kiitos teille kaikille! ❤

 

Bonusosio: Vinkkejä jaossa!

Kirjoittelen itse harrastuspohjalta, enkä ole tehnyt kaikkea mahdollista esimerkiksi hakukoneoptimoinnin tai blogini markkinoinnin suhteen. Minulla on kuitenkin muutama kokemus (ja pari aavistusta) toimista, jotka saattavat helpottaa vasta aluillaan olevan blogin taivalta. Katsasta alta vinkit!

  • Opettele heti alussa hakukoneoptimoinnin perusteet. Ei siksi, että hakukone olisi jokin jumala, jota palvoa, vaan pikemminkin siksi, että kyseiset asiat ovat aika simppeleitä. Otsikot, kuvien nimet yms. on helppo laittaa jo kirjoittaessa kuntoon, mutta työlästä korjata jälkeenpäin, kuten blogivalmentaja Tiia Konttinen meille hääblogivalmennuksessa opetti.  Tiian tekstit ovat helppo tapa perehtyä aiheeseen, josta on netissä niin paljon tietoa, että on vaikea tietää, mistä aloittaa.
  • Liitä blogisi blogit.fi-blogialustalle, sillä sieltä monet löytävät blogisi. Myös bloglovin’ toimii.
  • Perusta blogillesi somekanavat. Tämä on minun heikkouteni! Facebook ei enää tunnu paikalta, jossa viihtyisin, joten en ole perustanut blogille omaa FB-tiliä. Tilin kautta olisi kuitenkin helppo jakaa omia tekstejä tutuille ja vaikka hääryhmiin. Sieltä monet kiinnostuneet löytäisivät varmasti tiensä uuteen blogiin. Instagram-tilin sen sijaan olen perustanut, mikä oli erinomainen päätös. Instassa on todella helppo jutella muiden bloggaajien kanssa, tykkäillä eri hääalan toimijoiden postauksista ja ketterästi kysellä yksityisviesteillä palveluntarjoajilta, ovatko he hääpäivänämme vapaana. Kaikki häähumuseurantani tapahtuu nykyään hääinstani kautta enkä enää seuraa häihin liittyviä asioita normaalilla instatililläni. Näin voin halutessani velloa häähumussa mielin määrin – tai pitää siitä täysin taukoa ja keskittyä vain kavereideni postauksiin.
  • Kommentoi muiden blogeja, koska hääbloggaajat ovat aivan valtavan mukavia! Tässä skenessä vastaanotto on aina lämmin ja innostunut. Näin jaat hyvää mieltä kaikille 🙂
  • Ohjeista huolimatta kirjoita juuri sillä tahdilla ja tyylillä kuin itsestäsi tuntuu hyvältä. Kivan asian ei kannata antaa muuttua kivireeksi!

 

Olin aluksi aktiivinen käytännössä vain täällä omassa blogissani, mutta jokaisen ulospäin otetun askeleen myötä huomaan rohkaistuneeni ja kuin lisäbonuksena se auttaa myös lukijoita löytämään tiensä tänne blogiin. Paljon on varmasti vielä opittavaa, mutta ainakin tähän asti matka on ollut antoisa!

Toivottavasti innostut hääbloggauksesta!

T. K

 

1-vuotias Matkalaulu!

Oho, tässähän on vierähtänyt jo vuosi! Hyvä hetki kiittää sinua, joka käyt täällä, sekä pohtia, millaisissa tunnelmissa tätä blogia on kirjoitettu.

Aloitin hääbloggaamisen niin sanotusti rakkaudesta lajiin. Olen lukenut hääblogeja omaksi ilokseni jo muutaman vuoden ajan niissä vallitsevan hyväntuulisen ja lämminhenkisen ilmapiirin vuoksi – aivan täydellistä viihdettä! Hääblogeihin voi jäädä koukkuun ihan samalla tavalla kuin vaikka TV-sarjoihin: on jännä seurata, millaisiin ratkaisuihin parit pohdintojensa jälkeen päätyvät ja miltä lopputulos tuleekaan näyttämään. (Olen siinä mielessä vanhanaikainen, että jotenkin blogit formaattina iskevät minuun. Mutta ehkä törmäämme lähivuosina häätubettajiin?)

Kun tähän yhdistetään se, että olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja lapsena suorastaan harrastanut sitä, ei hääblogin aloittamista tarvinnut kauaa miettiä. En ole mitenkään suunnitelmallinen postausteni suhteen (ehkä voisin tsempata?), vaan kirjoittelen sitä mukaa kun inspiraatio iskee ja jotain suhteellisen jännää tapahtuu. Tekstit tulevat kuin itsestään! 🙂 Se on minulle valtavan miellyttävää, mutta en tiedä ovatko tekstini lukijan näkökulmasta ihan parhaiten rakenneltuja ja hiottuja. 😀

cropped-img_20170408_1331561.jpg
Ensimmäisen kansikuvani kukat olin ikuistanut Nizzassa.

Minulla ei ole blogin suhteen minkäänlaisia tavoitteita. Ei yleisön koon suhteen, ei mahdollisten yhteistyökumppaneiden suhteen. Kaikki on silkkaa plussaa! Mutta sanottakoon, että minut tekee valtavan iloiseksi se, jos huomaan jonkun eksyneen tänne ja viihtyneen lukemassa useita postauksia putkeen. Kiitos juuri sinulle! ❤

En ole kertonut blogini osoitetta muille kuin sulhaselle ja kuvaajallemme Taikalle, joten tiesin melkein tähän päivään asti lukijoiden löytäneen tänne kiinnostuksesta hääsuunnitteluun liittyviä aiheita kohtaan. Tilanne kuitenkin muuttui aivan äskettäin, kun siskoni törmäsi blogini hiljattain perustettuun Instagram-tiliin jonkun hääpukuliikkeen seuraajien kautta. Aika tarkkasilmäistä! Nykynuoret ovat kyllä uskomattoman taitavia somen kanssa (sanoo täti 27-v.)!

Mutta olit päätynyt tänne mitä reittiä hyvänsä, lämpimästi tervetuloa ja kiitos, kun jaksat kiinnostua näistä sepustuksista! ❤

T. K