Pöytäkartta ja pöytänumerot: visio testattu!

Niin se hääinnostus alkaa palailla pätkittäin!

Minulla on jo pitkän aikaa ollut takaraivossani visio siitä, miten toteuttaa pöytänumeromme ja sen myötä pöytäkarttamme, enkä ole oikeastaan edes tutkaillut muita vaihtoehtoja, vaikka kiinnostavia mahdollisuuksia olisi varmasti vaikka kuinka. Visiossani on nimittäin melkoisia etuja: nimimaalinen askartelumäärä, edullisuus ja hyvä yhteensopivuus muiden pöytäkoristeidemme kanssa. Vielä kun löysin Pinterestistä kuvia, jotka osoittivat onnistuneen toteutuksen olevan mahdollisia, oli valinta selvä.

En enää muista idean alkuperää (ehkä bloggaukseni alkuaikojen blogeissa puhuttiin paljon kukkien tilaamisesta edullisesti osoitteesta juhlakukat.fi?), mutta olemme jo pitkään suunnitelleet hoitavamme pöytien kukituksen asettelemalla leikkokukkia pulloihin. Mielikuvissani tämä on kivaa luovaa puuhastelua, mutta saa nähdä, millaisen kiireen saamme aikaan häiden aatolle…

Suunnitelma lähti hyvin käyntiin, sillä ollessani bändini kanssa hääkeikalla huomasin hääparin soveltavan samaa suunnitelmaa ja sain morsiamelta heidän pullonsa (täältä näette pullokokoelmani). Se viimeistään sinetöi kukkasuunnitelmamme.

Jossain kohtaa mieleeni juolahti, että pullojahan voisi hyödyntää pöytänumeron kertomiseen. Tästä jatkoajatuksena mieleeni juolahti, että toki pulloja voisi hyödyntää myös pöytäkarttana. Aika helppo ratkaisu! Ei tarvitsisi etsiä uusia ideoita tai yrittää etsiskellä maalaustelineitä tai muuta samankaltaista, mitä hommassa nykyään tunnutaan käytettävän. Yksi yhtenäinen idea sitoisi eri tilat yhteen.

Pöytäkarttapullot voisi asetella juhlapaikkamme aulan baaritiskille. Saliin kävellään noiden baarijakkaroiden ohi, joten paikka tuskin jäisi keneltäkään huomaamatta.

Tämän uuden idean myötä alkuperäinen pullosaaliini kaivannee hieman täydennystä, mutta hei, ainakin meillä on aikaa! Olen keräillyt kiinnostavia vastaan tulleita pulloja tässä pitkin matkaa, ja tällä hetkellä niitä on 65, joista noin 20 on määriteltävissä isoiksi. Lisäksi meillä on paljon olutpulloja, mutta monet niistä on aika naarmuisia.

Jos ajatellaan, että meillä on 120 vierasta ja pullorypäs olisi vaikka aina neljän ihmisen keskellä, tarvitsisimme pulloryppäitä pöytiin 30. Joissain ryppäissä voisi olla 3 pulloa ja joissain kaksi. Kahden pullon ryppäillä saldo olisi jo kassassa, mutta koska kolmen ryppäät oletettavasti näyttävät tosi kivoilta ja pulloja kaivataan tosiaan pöytäkartaksikin, pitänee pullojen haalintaa vielä jatkaa. Ehkä 20-30 lisäpulloa voisi riittää? Näissä laskelmissa ei ole vielä ollenkaan mukana lähisukulaisten nurkista löytyviä pulloja tai juhlapaikkamme Hotelli Lepolammen maljakoita, joten ehkä otan tavoitteeksi 20 lisäpullon löytämisen.

Testasin toteutusta jonkun ihmeellisen tarmonpuuskan vallassa pari viikkoa sitten. Testin tuloksena totesin, että kykyni riittävät kuvion toteuttamiseen. Opin testistä sen, että lapun koko suhteessa pulloon pitää miettiä tarkasti. Ihan hyvä tietää tämä ennen kartongin leikkelyä, joten voin kyllä suositella visioiden pikatestauksia ainakin tämän opin perusteella. Ja kuten kuvasta näkyy, solmu pitää toteuttaa jotenkin nätimmin kuin tässä minun koevedoksessani.

Näen jos sieluni silmin, miten hinkkaan iäisyyden lapun kirjoitusten asettelua ja kaunoani – mikä lienee suunnitelman ainoa varjopuoli. Yritän kuitenkin sanoa itselleni, että tuskinpa kukaan kiinnittää niihin mitenkään erityisen paljon huomiota.

Pohdiskelen yhä, voisiko sinisellä kartongilla tuoda tilaan teemaväriemme mukaisesti lisää sinistä. Ja varmaan voisikin, mutta kesähäihin valkoinen pohja ja sininen teksti tuntui käänteistä vaihtoehtoa raikkaammalta. Iltojen pimetessä sininen kartonki vaikka kultaisella tekstillä alkaa tuntua luontevalta ja ylelliseltä vaihtoehdolta! Mutta toisaalta, valkoinen pohja ja sininen teksti sopii hyvin kutsuihimme ja yhdistää ne juhlaan, joten ehkä annan haaveen sinisestä kartongista painua unholaan.

Olen suorastaan erikoisen tyytyväinen tähän visioon! Uskon kukkapullojen näyttävän romattisilta ja eleganteilta, mutta kuitenkin rennoilta. Sitten vain toivotaan, että käsialani tästä kaunistunee ja että häätiimimme intoutuu kukkien asettelusta yhtä paljon kuin minä 🙂

Tällaisia visioita tällä kertaa!

T. K

Ensimmäiset hankinnat

Heipparallaa ja helatorstaita kaikille!

Nyt tuntuu jälleen siltä, että häiden valmistelu etenee! Olen nimittäin saanut ensimmäiset konkreettiset hankinnat häiden suhteen tehtyä, ja mitäpä sitä muuta vapaapäivänä tekisi kun jakaisi tämän riemun teidän kanssa 🙂 (Tai no kohta menen kyllä tekemään vanhempien luokse pihatöitä siskon valmistujaisten vuoksi, mutta first things first!)

Oletteko jo kuulleet Sinellin Varistossa sijaitsevasta Outletista? Siellä on jos jonkinmoista askartelutarviketta huippuedullisesti. Poikkesin sinne tässä eräänä päivänä ja huomasin, että jo normaalistikin alhaiset hinnat olivat entistä alhaisemmat, sillä heillä on käynnissä muuttomyynti! Poimin sieltä mukaani 50 kirjekuorta hintaan 5 €. Ai että tuntui hyvältä tehdä tällainen löytö! Liikkeessä ollessani kiitin itseäni siitä, että olin kirjannut kutsukorttivisiomme blogiin: saatoin nimittäin tarkistaa blogiin lisäämästäni screenshotista Granon sivuilta, että kutsumme mitat tulisivat olemaan 15 cm X 15 cm. Kuoret ovat 16 cm x 16 cm, joten pystyin huoletta kotiuttamaan nämä.

IMG-0438

Tilasin myös vihdoin kengät, joista aloin haaveilemaan jo helmikuussa. Unisan sivuilla oli kätevä opas, jonka avulla saattoi tarkistaa, mikä koko kannattaa tilata. Kävi ilmi, että jalkani ovat niin pienet, että koot eivät edes yltäneet sinne asti 😀 Tilasin kuitenkin pienimmän koon eli 35 (normaalisti kokoni on 36 tai 37). Ja onneksi tilasin, sillä kauppa ilmoitti parin olevan viimeiset laatuaan! Jos ei kuitenkaan ole liian tiukka aikataulu, ei hätä ole tämän näköinen: sivuilta voi tilata itselleen ilmoituksen, kun varastot ovat taas täydentyneet.

Kengät saapuivat tiistaina ja tuntuivat aluksi kärjestä vähän tiukoilta mutta muuten oikein mukavilta. Sovittelin myös muita korkokenkiäni ja tajusin, että olen varmaan aina ostanut liian isoja kokoja. Tänään pidin kenkiä jälleen jalassa eikä kärjen tiukkuus enää häirinnyt, eli eiköhän ne pikkuhiljaa muokkaudu oikean mallisiksi. 🙂 Hintaa parille tuli 115 € (ei postikuluja), mikä ei haittaa ollenkaan, sillä tiedän käyttäväni kenkiä paljon myös tulevaisuudessa. Ne käyvät hyvin niin töihin kuin juhlaan.

IMG-0441

IMG-0440

Eikä tässä vielä kaikki! Viime viikonlopun häissä, joissa olin bändini kanssa soittamassa, oli koristeena kukkia monenlaisissa pulloissa. Eli juuri niin kuin olin itsekin ajatellut! Hyödynsin tilaisuuden ja kysyin, josko voisin saada pullot käyttööni, mikäli parilla ei olisi niille tarvetta. Ja kävi niin onnellisesti, että tänään noudin heiltä ison satsin pulloja aivan ilmaiseksi. Mahtavaa! Laitan hyvän kiertämään ja annan nämä ilmaiseksi eteenpäin meidän häittemme jälkeen.

IMG-0442

IMG-0444

IMG-0443

Nämä onnekkaasti ratkaisevat vihkipaikan koristeisiin liittyviä aivoituksiani. Ainakin isoimmat ruskeat pullot täytetään valkoisilla ruusuilla ja harsokukalla, ja näitä voi käyttää joko polun rajaamiseen vihkipaikalle tai ”alttarin” reunustoilla. Jos sää on kehno, voi samaisia pulloja kukkineen käyttää koristeina sisätiloissa ja asetella ne vaikka taaksemme jollekin pöydälle. Kirkkaat pullot ja ehkä pienemmät ruskeat pullot voi taas täyttää kukilla jo aiemmin visioimaani tyyliin.

Näin ollen pääsin vihdoinkin kunnolla hyödyntämään tätä pitkää suunnitteluaikaa ja hyödyntämään matkan varrelle osuneet mahdollisuudet. Jee, hyvä fiilis!

 

T. K

P.S. Koska blogi on jo osoittanut ketteryytensä muistiinpanopaikkana, tässä itselleni tiedoksi:

kirkkaat pienet pullot 25 kpl

isot kirkkaat pullot 3 kpl + 4 siskon valmistujaisista

pienet ruskeat pullot 6 kpl

isot ruskeat pullot 10 kpl

tosi isot ruskeat pullot 4 kpl

olutpulloja 26 kpl

pieniä smoothie-pulloja 11 kpl

Toukokuun sekalaiset kuulumiset

Kevät se vain menee kovaa vauhtia eteenpäin! Miten kauniina kevätpäivinä viime viikkojen hääparit ovat saaneetkaan juhlia!

Itsellänikin on ollut jossain määrin kevättä rinnassa ja ajatukset ihan muualla kuin hääsuunnittelussa. Olen saanut joogastudiolle lahjakortin, jota olen hyödyntänyt ahkerasti, sekä katsonut Game of Thronesia. Vietän aika paljon aikaa fanien juonispekulaatioita lukien, joten näköjään hetket, jolloin aiemmin selailin häihin liittyviä juttuja, ovat jääneet vähän vähemmälle. Mutta sellaista se on pitkänä kihlausaikana: saa innostua silloin kun siltä tuntuu, mutta ei ole pakko runnoa suunnitelmia koko ajan eteenpäin. Hyvä näin! 🙂 Sulhasella on vielä kaiken lisäksi iso rahoitusalan koe kesäkuussa tiedossa, joten hän keskittyy nyt siihen.

Näyttökuva 2019-5-9 kello 21.56.29

Bändimme ensimmäinen hääkeikka on reilun kahden viikon päästä. Se näkyy mukavasti siinä, että settimme kuulostaa jo tosi hyvältä. Sunnuntaina treeneihimme tulee miksaaja paikalle, ja ne ovatkin viimeiset treenit ennen soundcheckiä juhlapaikalla. Jännää jännää! Todella mielenkiintoista nähdä, mitkä ohjelmistomme biiseistä nousevat yleisön suosikeiksi.

Omien hääsuunnitelmiemme suhteen on ollut hiljaisempaa, kuten monen muidenkin vuoden 2020 parien (aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Siiri ja Jasmiina). Juhlapaikkamme ollessa hotelli pitopalvelun kilpailuttamista ei tarvitse miettiä ja bändikin on omasta takaa (Vai onko? Pitää vielä varmistaa, että kaikki olivat tosissaan lupauksinensa). Kuvaaja sen sijaan on vielä kysymysmerkki, sillä haluaisin tutustua kaverini hääkuvaustyyliin, ja se onnistuu vasta toukokuun lopussa. Jos se ei jostain syystä vastaa haaveitamme, tulee kyllä aikamoinen kilpailutusrumba.

Mitä sitten olen tehnyt suunnitelmiemme eteen? Olen aloittanut taustamusiikkilistan kokoamisen Spotifyihin. Ajattelin sen voivan hiljaksiin johdatella ihmisiä juhlavasta tunnelmasta riehakkaaseen. Alussa on klassista pianomusiikkia, sen jälkeen jazzia, Beatlesia, Stevie Wonderia, Queenia… Eli musiikki lähestyisi vähitellen ajallisestikin 2020-lukua. Tämä on vasta alussa, mutta onpahan ainakin jotain, mitä voin edistää jos muita asioita ei jostain syystä pysty.

Pitkällä automatkalla pääsiäisen mökkireissulta kotiin edistimme yhtä koristeideaamme, joka tulee näillä näkymin toimimaan pöytänumeroina. Olemme molemmat kirjallisuuden, musiikin ja toki leffojen ja sarjojen ystäviä. Itse arvostan, jos jokin vuorosana tai fraasi kiteyttää asioita kauniisti. Ajattelimme poimia tällaisia fraaseja kirjoista, biiseistä tai leffoista ja sarjoista, joita me molemmat fanitamme ja jotka ovat osa arkeamme. Miten tämä kaikki johtaa pöytänumeroihin? Fraasi ja numero olisivat samassa valokuvakehyksessä. Näitä fraaseja metsästin automatkan aikana sulhasen ajaessa esimerkiksi How I Met Your Motherista, Harry Pottereista, La La Landista, J. Karjalaiselta, Pink Floydilta…

Hienoa olisi, jos fraasi vielä kuvaisi pöydässä istuvaa seuruetta (”I drink and I know things.”). Vielä hienompaa olisi, jos vieraat intoutuisivat liikkumaan pöydästä toiseen ja osallistumaan pieneen tietokisaan siitä, mistä nämä fraasit on poimittu. Tämä toki suosii kanssamme samaan ikäpolveen kuuluvia ja sen populaarikulttuurin tuntevia. Tämä voisi olla pieni aikatauluttamaton ohjelmanumero. Olisitteko te vieraina halukkaita osallistumaan tällaiseen?

Lisäksi olen selaillut Instagramia kampaajia ja meikkaajia etsien. Olen löytänyt muutaman, joista pidän, mutta useimpien tyyli ei kyllä juuri miellytä silmääni. Kovasti haluaisin päästä varaamaan jo nämä ammattilaiset, mutta ehkä päivän aikatauluista pitäisi olla jokin vähän valistuneempi arvaus kasassa. Yksi seuraavista tehtävistämme voisi olla tämän ideointi jahka sulhasen päässä liikkuu taas muutakin kuin laskukaavoja.

Tällaista pohdintaa toukokuussa! Olisipa hienoa päästä taas jakamaan teille jotain vähän konkreettisempaa, mutta ehkä sen aika tulee taas 🙂

 

T. K

Siviilivihkiminen ulkona: mitkä ovat kätevimmät koristeet?

Heissan!

Olen jostain syystä hypähtänyt tässä viime viikkoina paljon konkreettisemman haaveilun tasolle (esim. idea kutsuista on syntynyt). Uusin vaihe näissä pohdinnoissa on liittynyt vihkiseremoniaan. Mainitsin sulhaselle, että sen aikana voisi lausua suosikkirunoni, minkä seurauksena hän kaivoi esiin itseään miellyttävän tekstin Staminan sanoitusten joukosta. Aihe jäi pyörimään mieleeni, ja eilen vietinkin pitkän aikaa Pinterestissä pohtien, miten vihkipaikkaamme voisi koristella.

Meille tulee siis siviilivihkiminen ja mieluusti ulkona. Koska Suomen kesä on mitä on, pitää kuitenkin varautua siihen, että koko homma joudutaankin siirtämään sisätiloihin ja mahdollisesti vielä todella nopealla aikataululla. Mitkä koristeet toimisivat myös sisällä? Vai pitäisikö sinne suunnitella ihan oma juttunsa ja ulos omansa? Hmm. Lisäksi viimeisimmässä budjettikeskustelussamme, tulimme siihen tulokseen, että niin lyhyeen toimitukseen kuin mitä siviilivihkiminen todellisuudessa on ei välttämättä kannata upottaa suuria summia rahaa. Miten siis tuoda vihkipaikkaan juhlan tuntua ilman suuria kustannuksia?

Kirkkoasetelman puuttuminen mahdollistaisi vaikka mitä, esimerkiksi asettumisen piiriin, mutta jostain syystä tällainen perinteinen ”käytävää” pitkin astelu tuntuu silti olennaiselta. Tuolia emme ajatelleet juurikaan paikalle roudata. Niiden väliin muodostuisi käytävä aika luonnollisesti, mutta toimituksen kestäessä pari minuuttia ei kymmenien tuolien kanniskelu taida olla vaivan väärti.

Pinterest on tulvillaan kuvia ”käytävän” koristelemisesta terälehdillä. Valtava määrä terälehtiä vaatii myös valtavan määrän kukkia, mikä vaikuttaa sekä rahallisesti että ekologisesti vähän hölmöltä. Milloinkohan terälehdet rohkenisi käydä heittelemässä siten, ettei tuuli ehtisi puhaltaa niitä ympäriinsä ennen seremonian alkua? Tämän vuoksi en pidä terälehtiä meille soveltuvana vaihtoehtona.

Toinen paljon käytetty tapa näyttää olevan lyhtyjen hyödyntäminen. Tästä tykkäisin paljonkin, mutta meidät tullaan toivottavasti vihkimään keskellä kirkasta päivää, mikä vähän himmentää tämän suunnitelman lumoa.

Mikäli vanhemmillani on vielä iso röykkiö sellaisia koristeasetelmiin tarkoitettuja kiviä pihallaan, voisi niitä hyödyntää kulkuväylän merkitsemiseen. Toki niissäkin on kanniskelua, joten ihan vieriviereen niitä ei voisi asetella.

Ehkä kivien väliin tai viereen voisi asetella muutaman isomman ja painavamman kukan, kuten vaikka gerberan samaan tyyliin kuin alla olevassa kuvassa? Hmm! Tämä olisi kohtuullisen harmiton toteuttaa, vaikka sataisikin: kivet voisi jättää autoon ja muutamat kukat käyttää sisätilojen koristamiseen.

483af8f7970994c857ec92dfb3318612
Kuva osoitteesta http://www.himisspuff.com/outdoor-wedding-aisles/2/

a9e89113d98eac06eaa0f0e0286748a2
Kuva osoitteesta https://www.southernbrideandgroom.com/fall-diy-wedding-ideas-matthews-house/

Toinen vaihtoehto käytävän merkitsemiseen voisi olla tämä. Tiedän äitini ostavan joka tapauksessa tämän tyylisiä kasveja pihan ja parvekkeen koristukseksi, joten ehkä ne voisi pyytää lainaan viikonlopuksi. Uskoisin, että saisin myös mummoni ja anoppikokelaan valjastettua tähän tehtävään. Sikäli kiva toteutus, että mitään varsinaisesti ylimääräistä ei tarvitsisi hankkia. Sateen yllättäessä nämä voisivat hyvin koristaa vaikka juhlapaikan sisäänkäyntiä.

Entäs sitten itse polun päässä oleva niin sanottu alttari? Itse pidin aluksi vihkikaaren vuokraamista tai rakentamista varteenotettavana vaihtoehtona, mutta ehkä tämäkään kulu tai vaiva ei ole tarpeen. Juhlapaikallamme on paljon mäntyjä, joiden väliin voi helposti vetää liinat (tiedättehän, sellaiset esim. peräkärryissä käytettävät). Tai voimme toki hyödyntää vihkimiseen vaikka lammen rannalla olevaa laituria! Tätä pitää ehdottomasti pohtia kesän aikana, kun pistäydymme juhlapaikallamme.

Mikäili päädymme hyödyntämään mäntyjä, saisi niiden väliin roikkumaan käytännössä mitä vain, kuten vaikka kevyttä kangasta tai kukkaköynnöksiä. Tämän suunnitelman ainut huono puoli on heikko siirrettävyys sisätiloihin.

ae1f4494e66d7fe3dbe7a98524f338c8
Kuva osoitteesta https://craftriver.com/diy-wedding-arbor/

Sitten minulle tuli vastaan tällaisia narussa roikkuvia pulloja ja purkkeja. Aika kiva! Ei ehkä massiivisen näyttävä, mutta nämä saisi siirrettyä tarpeen vaatiessa myös sisälle. Ehkä jopa roikkumaan, sillä juhlatilassa on kattoparruja. Pientä narunäpertelyä tämä kyllä vaatisi sekä sopivien pullojen keräilemistä.

2a7bca7d869586ef223173367b5bc515
Kuva osoitteesta https://www.weddingideasmag.com/victoria-and-richard-had-a-stunning-scottish-wedding-with-a-rustic-summer-fete-theme/

Pakko kyllä myöntää, että kaikista käytännön pohdinnoistani huolimatta myös alla oleva asetelma miellyttää silmääni.

58597a9294e86b93f0f7af19fc00b1cc
Kuva osoitteesta https://e3dniger.org/90-wood-flower-bouquet-ideas-for-your-wedding/

Tässä toteutuksessa ei ole muita huonoja puolia kuin se, että sateen yllättäessä pölkyt jäisivät todennäköisesti hyödyntämättä. Ihan noin massiivisia runkoja en myöskään taida saada käsiini. Mutta kätevä idea ja varmasti tyylikäs vaikka muutaman ison valkoisen ruusun kanssa! Illalla tähän voisi saada lyhtyjen kanssa tunnelmallisen kuvausspotin. Ah olisipa kiva laittaa tähän viereen seremonian jälkeen itämainen matto ja vanha nojatuoli!

Mikäli vihkiminen tosiaan tapahtuisi sisällä, luulen, että joudumme pitämään sen jonkun ruokapöydän edustalla. Mielessäni kävi, että pöydälle voisi asetella äitini ison kokoelman näitä Iittalan kynttilänjalkoja eri korkuisina laivastonsinisillä tai burgundinpunaisilla kynttilöillä varustettuna. Jos ulkona riehuisi kunnon ukkosmyrsky, voisi tämä olla suorastaan dramaattinen tausta!

Näyttökuva 2019-4-10 kello 20.45.33

Näiden roudaaminen paikalle varuiksi tuskin haittaisi mitään: päinvastoin, ne voisi asetella joka tapauksessa kattauksen joukkoon.

Tällaisia pohdintoja tässä vaiheessa! Olisiko teillä jakaa jotain käteviä vinkkejä? Ulkona vihkimiseen liittyy paljon muitakin puolia kuin vain visuaalisuus, kuten esimerkiksi äänentoisto, mutta niistä lisää myöhemmin.

Kivaa iltaa kaikille!

 

T. K

Vesivärileikkejä

Mainitsin edellisessä postauksessani intoutuneen häiden värien päättämisen jälkeen testailemaan erilaisia paikkakortti-ideoita. Tässä vilkaisu väkerryksiini, joissa kyllä selkeästi näkyy enemmän intoa kuin taitoa 😀 (Tuo ”raja” on muuten saatu aikaan yksinkertaisesti post-it-lapun avulla. Ensin maalaus, pieni kuivatus ja lappu pois.)

Olen kertonut fanittaneeni hääblogeja jo reilusti ennen kihlautumistamme, ja aina niitä lukiessani ajattelin, että massiiviset askarteluprojektit eivät olisi minua varten. Mutta näin toimistotyöläisenä käsillä jonkin konkreettisen väkertäminen on yllättäen alkanut viehättämään. Testasin hiljattain esimerkiksi acrylic pour -menetelmää, joka ei sujunut ihan kuin YouTube-tutoriaaleissa mutta oli kyllä hauskaa!

Koska juhlapaikkaa ei ole tarkoitus kyllästää teemaväreillä ja esimerkiksi pöytäliinat ja servetit taitavat olla ihan perinteisen valkoisia, jää mahdollisuudeksi värien esiin tuomiseen lähinnä kukat ja paperituotteet. Päävärimme ovat burgundi ja laivastonsininen, ja koska punaisia kukkia on saatavilla reilusti sinisiä enemmän, pitänee nimenomaan sinistä tuoda paperituotteisiin. Näistä ensimmäisenä ajatukseni eksyivät paikkakorttien pariin.

Jostain syystä suoraan leikkaaminen niin saksilla kuin leikkurilla on ollut minulle aina ihan mahdottoman hankalaa 😀 Päädyn aina hiomaan leikkausta ties miten pitkäksi aikaa ennen kuin olen varma rajan olevan suora. Myöskään liimata en osaa erityisen siististi -aina sinne alle jää jotain liimapaakkuja. Paikkakorteissamme pitäisi siis olla mahdollisimman vähän leikkelyä ja liimailua. Siksipä vesivärit tuntuivat parhaalta idealta. Ei ihan niin millintarkkaa touhua, ja vesiväreihin liittyviä paikkakortti-ideoita tuntuu löytyvän Pinterestistä yllin kyllin.

Innosta kuhisten kaivoin esiin lapsuuteni vesivärini (sellaiset, missä on jo valmiiksi sekoitettua vihreää ja vaaleanpunaista) ja testailin vihkosta revityille papereille, miten sivellin istuisi käteeni. Ja olihan se hauskaa! Mutta ainakin tällä lasten paletilla laivastonsininen muuttui kovin nopeasti vaaleansiniseksi. Höh. Jostain syystä sävy vielä toi mieleeni Suomen lipun. Kokeilun hyväksi puoleksi voikin sanoa, että ainakin tässä tuli tunnistettua pari mahdollista ongelmakohtaa. Testasin myös akryylivärejä, ja niillä sävystä tuli huomattavasti intensiivisempi. Ehkä niissä olisi ideaa!

Toinen toteutustapa voisi olla käyttää jo valmiiksi tummansinistä kartonkia ja kirjoittaa siihen nimet valkoisella musteella (tai ehkä metallinhohtoisella?) joko mustekynällä tai kalligrafiatussilla. Tämän vaihtoehdon myötä ainakin pääsisi helpolla! Tiedä häntä, ehkä tavoitteeksi tulee helpolla pääsemisen sijasta jokin seesteinen askartelusessio. Amatööristatuksestani ja pienestä perfektionismista johtuen voi tosin olla, että seesteisyys on siitä hetkestä kaukana 😀

Tällä hetkellä pidän todennäköisenä, että paikkakorteista tulee valkoiset. Niissä voisi kulkea jotain sinisiä ja punaisia juhlanauhalta näyttäviä raitoja, jotka tehtäisiin ehkä akryyliväreillä. Nimet kirjoitettaisiin mustalla. Katsellaan!

 

T. K

Häiden teemavärit (lähes) valittu!

Sormet ovat jo tovin syyhynneet päästä kirjoittamaan, sillä keskustelimme tässä eräs ilta häidemme värimaailmasta ja pääsimme jopa jonkinlaiseen lopputulokseen! Hiphei! Sen myötä nimittäin innostuin Pinterestin selailusta ja paperituotteiden pohdiskelusta aivan uudella tavalla. Enää niiden ideointi ei ole täysin hakuammuntaa tai alustavaa haaveilua, vaan jotain, mikä voi päätyä toteutukseen asti. Jälleen kerran pienen päätöksen tekeminen muutti monta muutakin asiaa paljon konkreettisemmiksi.

Pitemmittä puhetta, tässä hääjuhlamme värit! Burgundi ja laivastonsopiminen höystettynä vaaleanpunaisella ja pinkillä, lehtivihreällä ja metallinhohteella.

Näyttökuva 2019-3-16 kello 15.09.54

Tarkkoja jos ollaan, tässä on esitettynä kolme mahdollista skenaariota. En oikein saanut sulhasesta irti, että mikä ehdottamistani paleteista ja erityisesti metalliväreistä olisi paras. Tulin siihen tulokseen, että liian tiukkaa päätöstä tuskin tarvitsee tehdä. Kukkien punaisen sävyt tulevat olemaan joka tapauksessa liukumia väristä toiseen. Myöskään siihen, miltä ruusukulta näyttäisi eri valaistuksessa, tuskin voi täysin vaikuttaa. Ja kun koristeita tulee todennäköisesti haalittua useista eri lähteistä, ei millään voi saada tismalleen saman sävyisiä. Joten olkoon tässä meille suuntaa-antava värikartta koristeidemme maailmaan! (Sivumennen sanoen, vaikka ruusukulta upealta näyttääkin, en ole koskaan ollut siihen aivan super rakastunut. Sulhasen silmää se sen sijaan miellytti.)

Tässä ja tässä postauksessa olen esitellyt alustavaa pohdintaa teemavärivaihtoehdoistamme. Sain tosiaan sulhasen istutettua Pinterestin ääreen ja pinnailemaan itseään värimaailman osalta miellyttäviä kuvia. Lopputuloksena oli käytännössä pelkkää laivastonsinistä ja vähän burgundia, josta hän pitää paljon mutta ”ei halunnut valita pelkästään sitä”. Yhdistettynä omiin viime aikaisiin väri-ihastuksiini, hyvät naiset ja herrat, tässä on lopputulos! 🙂

Hieman pelottaa, miten saamme pidettyä tämän kesäisenä. Laivastonsininen on niin täydellinen väri talvihäihin, ja miksei myös burgundi! Usein ne yhdistetään melko kylmän sävyisiin vihreisiin, mikä saattaa vahvistaa efektiä. Alla Pinterestin avulla löydettyjä poimintoja siitä, miltä nämä värit meidän käsittelyssämme voisivat ehkä näyttää.

dcdd9eef905c2544ddb52493b442e1b3
Kuva osoitteesta ohbestdayever.com

586d48b9c40c725c9495a1ddc32e2cbe
Kuva osoitteesta zazzle.com

e0e8f592a246772e033b4af17468d7e4
Kuva osoitteesta emmalovesweddings.com

 

Tällaista! Ei ole tarkoitus ängetä värejä joka paikkaan, vaan todennäköisesti ne tulevat esiin lähinnä paperituotteissa, kukissa ja asujen yksityiskohdissa. Lähtisittekö te liikkeelle tällaisella hieman avoimemmalla strategialla vai pitäisikö tuo metallisävykin lyödä lukkoon? Näihin esimerkkeihin ei sattunut mukaan pinkkiä, mutta sitäkin ajattelin käyttää harkiten pienenä tehostevärinä.

Nyt taas pitkästä aikaa tuntuu, että asiat etenevät! Jihuu! Ja valtavan mukavaa, että monella bloggaajalla on häät nyt keväällä! Se jotenkin vahvistaa tunnetta siitä, että niin ne suunnitelmat pikkuhiljaa muuttuvatkin todellisuudeksi 🙂

 

T. K

P.S. Kaipaan uusia hääblogeja luettavaksi! Nytkin tuntuu, että koluan kaikki Suomen hääblogit läpi monta kertaa päivässä (en nyt ehkä todellisuudessa, mutta siltä se tuntuu). Entäs kun vuoden 2019 parien häät ovat juhlittu? Mitä luen läpi syksyn pimeiden työmatkojen? Teidän tekstinne piristävät päiviäni suunnattoman paljon 🙂

Helmikuun sekalaiset kuulumiset

Hei kaikille!

Niin se vain on helmikuu kohta käsitelty, ja mitään edistysaskeleita häiden suhteen ei ole tullut otettua 😀 Noh, onneksi se ei ole kovin vakavaa! Häihin liittyviä ajatuksia kyllä on pyörinyt mielessä, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ole tullut ryhdyttyä. Osan tästä selittää bändini ahkera treenaus keväällä koittavaan ensimmäistä hääkeikkaamme varten, osan sulhasen kiristynyt työtahti. Googlailua ja pohdintaa valokuvaajasta tämä ei kuitenkaan ole estänyt.

blurred-background-camera-camera-lens-1336926
Kuva Pexelsistä, kuvaajana Satria Wira Bagaskara

Valokuvaajien googlailuun on tosiaan vierähtänyt tovi jos toinenkin! Monen muiden tavoin olen pikkuhiljaa alkanut tajuamaan, miten monenlaisia tyylejä kuvaajilla onkaan.   Tämän tajuaa nopeasti, jos selailee Instagramista Hääkuvaajat IG -tiliä, kannattaa tutustua! Minulla on kuitenkin harrastusten kautta kaveri, joka on todella hyvä kuvaaja, ja jonka kanssa jo keskustelimme kihlajaiskuvien ottamisesta (jotka olisi kyllä pitänyt ottaa heti kihlauksen jälkeen kesällä, näin talvella ei ole oikein innostanut). Tiedän hänen myös kuvaavan häät, joihin bändini on menossa keväällä soittamaan. Olisi aivan ihanaa saada hänet kuvaamaan meidänkin häämme! Olen hieman kahden vaiheilla, olisiko silti syytä panostaa juuri hääkuvaajana enemmän kokemusta kerryttäneeseen kuvaajaan. Päivän aikana on lukuisia hetkiä, joita osaa varmasti ennakoida parhaiten kokemuksen myötä tulleen osaamisen myötä, kuten vaikka liikuttuneiden kuuntelijoiden kuvaaminen puheiden aikana. Toisaalta, voi myös hyvin olla, että koko pohdintani on turhaa: en edes tiedä, onko hän ensi kesänä Suomessa 😀 Pitänee vain ottaa pian asia puheeksi! Harmittaisi vietävästi, jos muut suosikkikuvaajani ehdittäisiin varata tässä minun saamattomuuteni aikana. Yksi mielessä käynyt vaihtoehto on myös, että palkkaisi kokeneemman hääkuvaajan vaikka 7 tunniksi ja kaverini illaksi. Hmm.

Mutta on minulla helmikuulta muitakin pohdintoja! Kirjoittelin syksyllä siitä, että aionko aloittaa häädieetin. Virallinen vastaus on ei, mutta aikeissa oli silti yrittää hillitä salakavalasti alkanutta painonnousua ja syödä ripauksen terveellisemmin. En tiedä, uskaltaako tätä sanoa ääneen, mutta tämä on ihme ja kumma lähtenyt hyvin käyntiin! Painoni heittelehtii aina jonkin verran, mutta tällä hetkellä se heittelehtii kilon alhaisemmissa lukemissa kuin syksyllä. Joku ehkä ajattelee, että se ei ole kovin paljon, mutta itselleni tämä on todella kiva signaali! En siis pyri rajuun pudotukseen, vaan pikemminkin kivaan elämään, johon ei kuulu painon nouseminen.

En osaa tarkalleen sanoa, mikä muutoksen on aiheuttanut, mutta pari epäilystä minulla on:

  1. Meillä on nykyään kotona pähkinäpurkki, josta napostelu on sallittua. Luin joulukuussa Reijo Laatikaisen Pötyä pöydässä -kirjan, ja tajusin, että voin huoletta syödä enemmän pähkinöitä. Ne ovat todella terveellisiä! Saatoin aiemmin ottaa nälkääni ruokaa laittaessani niin sanottuja väliherkkuja. Nyt tässä ja monessa muussa tilanteessa syön mieluummin pähkinöitä.
  2. Olen nukkunut enemmän. Sulhanen muutti arkirytmiään siten, että opiskelee erästä sertifikaattiokoetta varten illan lisäksi myös aamuisin. Tämän vuoksi hän on painunut pehkuihin huomattavasti aiempaa aiemmin, ja sama on tarttunut minuunkin. Ehkä parempi energiataso auttaa jaksamaan ilman äkillisiä mielitekoja?
  3. Olen ollut joulusta asti sipsinostolakossa. Sipsejä tuli syksyllä ostettua ja myös syötyä yllättävän usein, ja tätä tapaa piti vähän hillitä. Olen silti syönyt sipsejä parissa juhlissa ja kaksi kertaa, kun poikaystävä on niitä ostanut. Näissä tilanteissa en kuitenkaan kehtaa rohmuta koko pussia -päinvastoin kuin silloin, kun olen ostanut sen itselleni. Toisin sanoen sipsit ovat yhä sallittuja, mutta määrät ovat vähentyneet. Minun ei myöskään tee juuri yhtään sipsejä mieli.
  4. Pitsaakaan ei ole tehnyt moneen viikkoon mieli! Tälle en keksi mitään selitystä, mutta hyvä homma!

Saa nähdä, jatkuuko tämä kehitys! Jos ei, olen siitä huolimatta iloinen näistä muutoksista, sillä tiedän niiden olevan terveellisiä ja vaikuttavan sitä kautta olemukseeni ja olooni pitkällä aikavälillä.

Sain myös hiljattain koristeidean! Mieleeni nousi kuva aikajanasta minusta ja sulhasesta sekä elämän varrella mukaan tarttuneista ihmisistä. Jana voisi päättyä hääpäiväämme eli jonkin sortin isoon kartonkiin, johon vieraat kirjoittaisivat vieraskirjamaisesti nimensä hääpäivämäärämme ympärille. Omalla kohdallani janassa voisi olla vaikka tällaisia elementtejä:

1992 – syntymä, kuva vanhemmista

1993 – kaksossiskojen syntymä, kuva siskoista

1999 – koulunalku, kuva minusta ja lapsuudenystävistäni

2000 – nuorimman siskon syntymä, kuva siskosta

2010 – rippikuva ja kuva kummeista

2012 – ylioppilaskuva ja kuva lukiokavereista

ja niin edelleen 🙂 Kuvittelisin, että vieraille voisi olla hauskaa bongata itsensä täältä (kertokaa, jos epäilette, ettei olisi 😀 ). Lisäksi ne, jotka tuntevat paremmin vain toisen meistä, voisivat tämän kautta tutustua siihen tuntemattomampaan hieman paremmin. Meillä on elämäntarinoissamme tiettyjä samankaltaisuuksia, mikä tulisi kivasti esiin. Näen jo mielessäni, miten janat risteäisivät tietyn vuoden eli meidän tutustumisemme kohdalla. Meidän ihka ensimmäisestä kohtaamisesta  sitseiltä taitaa olla peräti kuva jossain Facebookin syövereissä, ja se olisi kiva kaivaa tähän esiin. Ainut haaste tämän toteuttamisessa olisi se, etten ole yhtään varma, miten paljon sulhanen on taltioinut elämäänsä ja kavereitaan kuviin 😀

Tällaista tällä kertaa, mukavaa iltaa kaikille!

T. K

 

Pikapyrähdys Love me do -häämessuilla

*sisäänpääsy saatu ilmaiseksi*

Monen muun häitä suunnittelevan tavoin suuntasin viime sunnuntaina Love me do -häämessuille. Oma visiittini oli hieman erilainen, sillä pääsin paikalle vasta vähän ennen kolmea messujen sulkeutuessa neljältä. Matkalla kohteeseen luin vielä uudestaan nopeasti listan näytteilleasettajista ja ohjelmasta ja löysin parikin kiinnostavaa palveluntarjoajaa, joihin halusin päästä tutustumaan.

Jostain syystä kävi kuitenkin niin, että saavuttuani paikalle kukat ja kaikki kimalle vain vyöryi ylitseni, ja löysin itseni pyörimässä ympäri aluetta ilman sen tarkempaa suunnitelmaa. Hupsis! Mutta tämä ei ollut mikään ongelma, päinvastoin! Reissun kohokohdiksi nousivat keskustelu silkkikukkien hyvistä puolista Maison Helsinki -yrityksen omistajan kanssa ja aivan älyttömän hyvä Crush 43 -drinkki. Heh, kävikö kenellekään toiselle näin? 😀

Voisin kuvitella meidän häihin silkkikukkia koristeisiin, joita katsottaisiin vähän etäämmältä. Tällainen olisi esimerkiksi vihkikaari tai muu rekvisiitta vihkipaikalla. Kukat messupisteellä olivat upeita, ja hieman tavallisia kukkia huokeampana vaihtoehtona soveltuisivat oivallisesti tilanteeseen, johon kukkia haluttaisiin runsaasti. Pitää pitää tämä mielessä!

Crush 43 -drinkin ja miksei boolinkin ohjeet voi napata täältä. En ole alkoholin ylin ystävä, mutta mojitoihin olen vuosien varrella tykästynyt. Olikin mahtavaa löytää uusi vaihtoehto! Ainesosiin kuuluu espanjalainen Licor 43 -likööri, sitruunamehu, sooda, jäämurska ja maun mukaan tuunaus vaikka sitruunalohkoilla tai mintulla. Eli jos olet mojito-fani, tässä sinulle uusi tuttavuus!

Messuilla oli myös paljon erilaisia paperituotteita tarjoavia yrityksiä, joiden tyyleistä omaa silmääni miellytti eniten SiskoShop.com.

näyttökuva 2019-1-24 kello 22.00.01
Kuva SiskoShopin sivuilta.

Olen myös hiukan pohtinut, josko voisin jatkokäyttää morsiuspukuani värjäämällä sen. Messuilla sain tietää, että silkki toimisi siinä tilanteessa oikein hyvin.

Tällaisia hieman sekalaisia pieniä alustavia ideoita tarttui matkaan! Vaihdoin juuri puhelinta, joten kuvat tähän postaukseen ovat hieman liian monen mutkan takana tähän hätään. Mutta varmasti olette nähneet niitä muissa hääblogeissa 🙂 Suuret kiitokset vielä minulle sisäänpääsyn järjestäneille tahoille sekä onnittelut Vuoden hääblogi -äänestyksen eri kategorioiden voittajille!

Juhlapaikan varmistumisen myötä minun pitänee hieman muokata to do -listaamme. Olen myös alkanut hiljalleen kypsytellä ajatuksia kengistä ja meikistä, joten pohdittavaa varmasti riittää!

Tuntuu, että tästä tekstistäkin tuli vähän pikapyrähdys, mutta ehkä se sopii messuvisiittini henkeen! Mukavaa lähestyvää viikonloppua kaikille!

 

T. K

Ensimmäiset ekologisuusvinkit

Hei kaikille!

Mainitsin tässä kirjoituksessa, että pyrin omalta osaltani ehkäisemään ilmastonmuutosta pohtimalla arjessani tapoja, miten pienentää taloutemme hiilijalanjälkeä. Rakastan talvea ja pidän luontoa huikean upeana asiana. Minusta on meidän velvollisuutemme varmistaa, että myös tulevilla polvilla on mahdollisuus nauttia vähintään yhtä hyvistä elinolosuhteista kuin meillä on ollut. Pelkään ilmastonmuutoksen aiheuttavan dramaattisia muutoksia ekosysteemin lisäksi myös poliittiseen ilmapiiriin ja monien hyödykkeiden toimitusvarmuuteen. Elintaso, johon olemme tottuneet, ei ole mikään itsestäänselvyys enää edes muutaman vuosikymmenen päästä. Täältä voi käydä tutustumassa muutamaan lukuun, jotka avaavat, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa esimerkiksi kahvin viljelylle.

Jotta tilanne ei tuntuisi liian synkältä, kannattaa levittää pienten suurten ilmastotekojen ilosanomaa omassa lähipiirissä ja toivoa, että ekologisemmat arkirutiinit lähtevät leviämään. Oman hiilijalanjäljen pienentäminen kannattaa nähdä positiivisena haasteena, josta voi saada onnistumisen iloa. En usko kenenkään voivan muuttaa käyttäytymistään, jos siitä puhutaan vain luopumisen ja arjen kurjistumisen kautta. Esimerkiksi minulle jokainen uusi arkeen juurtunut kasvisruokaresepti on pieni onnistuminen! Lisääntynyt kasvisruoan syöminen (ja parhaimmillaan jopa vegaanisen) on hyvä esimerkki ympäristöteosta, joka ei ole minusta tuntunut pahalta: olen löytänyt uusia hyviä raaka-aineita, ja olo on harvemmin lounaan jälkeen pöhöttynyt. Jos haluaa saada suuntaa-antavan kuvan omasta hiilijalanjäljestään, kannattaa kurkata vaikkapa Sitran laskuriin. Testin kysymyksistä voi saada hyviä ideoita hiilijalanjäljen pienentämiseen!

Tämän tekstin tarkoituksena ei missään nimessä ole paheksua kenenkään valintoja. Eri taloudet ovat erilaisia sekä arjessa että juhlassa. Jollekin parille ekologisemmat valinnat voivat sopia erityisesti ruokavalion kohdalla, toiselle vaikkapa kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä. Tässä asiassa ei ole oikeaa tai väärää, enkä suosittele kenellekään täydellisyyden tavoittelua: siinä voi vain epäonnistua. Sen sijaan suosittelen omaksumaan tavan, jossa kysyy itseltään eri askareiden yhteydessä, voisiko tämän tehdä jotenkin ekologisemmin (ja hyvän valinnan tunnistaminen ei missään nimessä ole helppoa tai aina edes kuluttajalle mahdollista. Täällä Hesarin mainio juttu siitä, miten monet seikat vaikuttavat erilaisten joulukuusien hiilijalanjälkeen.). Joidenkin juttujen kohdalla voi ja joidenkin kohdalla ei. Mutta pikkuhiljaa meidän kaikkien ekologisemmista teoista tulee mukava potti tuhlaamatta jäänyttä energiaa ja materiaaleja.

Miten siis järjestää ekologisemmat häät? Tähän on varmasti monenlaisia vastauksia. Alla pieni listaus asioista, joita minulle on tähän mennessä tullut mieleen. Nimesin tämän postauksen optimistisesti Ensimmäisiksi ekologisuusvinkeiksi, sillä toivon voivani jossain vaiheessa esitellä teille uuden listan ideoita. Ja kertokaa ihmeessä, miten täydentäisitte tätä! Tämä on vasta alkua 🙂 Mutta piteimmittä puheitta, tässä tähän mennessä saamani ideat.

1. Harkitkaa, mitä juuri te tarvitsette

Tästä on hyvä aloittaa. Mitään ei tarvitse tehdä siksi, että luulee kaikkien muiden tekevän niin tai että se nyt vain kuuluu asiaan. Ei. Mikään laki ei määrää, että vieraslahjoja olisi pakko antaa, että häälahjoja olisi pakko antaa, että olisi pakko tarjota kolmen ruokalajin illallinen, että olisi pakko olla sekä kihla- että vihkisormukset…. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nisti ja Nööri -blogissa oli hauska kirjoitus häiden turhakkeista!

2. Suunnittelkaa juhlapaikkakäynnit

Mikäli kuljette juhlapaikalle omalla autolla, on tietysti kaikista ekologisinta käydä siellä mahdollisimman harvoin. Koettakaa suunnitella etukäteen, mitä kaikkea pitää paikan päällä tarkistaa, ettei heti perään tarvitse tehdä uutta reissua. Monet bloggaajat ovat tehneet hyviä listauksia siitä, mihin kaikkeen kannattaa kiinnittää juhlapaikalla huomiota. Suosittelen lämpimästi pientä googlailusessiota aiheen tiimoilta!

3. Liha juhlapöydässä

Melko kätevä tapa pienentää juhlatilaisuuden hiilijalanjälkeä on tarjoilla kasvis- tai vegaaniruokaa. Tämä on myös hyvä tilaisuus näyttää ennakkoluuloisille ihmisille, että myös kasvispohjainen ruoka on hyvää ja juhlavaa! Saa nähdä, miten miten meidän juhliemme kohdalla käy. Itse voisin hyvinkin toivoa kokonaan kasvispohjaista menua, mutta poikaystävällä on tässä asiassa pientä muutosvastarintaa. Toisaalta, olisi aika ihanteellista, että lihaa ei enää jatkona nähtäisi arjen suurkulutettuna bulkkituotteena vaan juuri erityisiin juhlahetkiin kuuluvana harvinaisena herkkuna. Saa nähdä, ehtiikö maailma muuttua niin paljoa vuoteen 2020 mennessä!

4. Kuljetus vieraille

Mikäli iso joukko vieraita asuu samoilla seuduilla, voisi yhteiskuljetuksen järjestäminen olla oikein kätevä tapa pienentää hääjuhlan hiilijalanjälkeä, jos juhlapaikalle ei pääse julkisilla. Yksi bussi kuulostaa paremmalta kuin kymmenen taksia!

5. Sormukset kierrätyskoruista

Selailin eilen kuvia sormuksista, ja ah miten hienolla tavalla vanhoille koruille voi antaa uuden elämän! Oma rippiristini tuskin eksyy enää ikinä kaulaani, ja voisin hyvinkin hyödyntää sitä ja muita auttamatta käyttämättä jääviä korujani vihkisormukseni materiaalina. On selvää, että metalleja on maankuoressa rajallinen määrä, ja mitä vähemmän uusia kaivoksia tarvitsee perustaa, sen parempi.

näyttökuva 2019-1-6 kello 15.22.22
GL-korun taidonnäyte muutostyöstä, kuva yrityksen Facebook-sivuilta

 

6. Kierrätetyt koristeet

Tätä helpottaa huomattavasti Facebookin hääryhmät! Parhaimmillaan säästää sekä rahaa, aikaa että vaivaa. Koska olemme ahkeria lukijoita, alan todennäköisesti väkertämään meille ruusuja kirjastojen eurolla myytävistä poistokirjoista.

näyttökuva 2019-1-6 kello 15.17.10
Kuva täältä.

 

7. Kierrätetyt juhlavaatteet

Voisitko harkita hääpuvun ostamista käytettynä? Jos itse päädyn uuteen pukuun, tulen varmasti myymään sen eteenpäin! Esimerkiksi Lovebirds vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta paikalta tutustua käytettyihin hääpukuihin! Ja jos äitisi puku on yhä tallessa, voisiko siitä saada materiaalia uuteen pukuun? Myös kaikenlainen lainaaminen on enemmän kuin suositeltavaa. Löytyisikö vaikka ystävältäsi sinulle päiväksi passeli häälaukku?

8. Hankintojen jatkokäyttö

Vaikka kuinka koettaisin kierrättää ja lainata, tulen varmasti myös ostamaan muutamia asioita uusina. Näiden hankintojen, kuten kenkien ja alusvaatteiden, kohdalla valitsen varmasti sellaiset, joille on käyttöä myös tulevaisuudessa.

9. Lennä fiksusti

Voihan lentäminen. Tämä viimeistään tekee monen hiilijalanjäljestä ties miten moninkertaisen siihen verrattuna, mitä se olisi ilman lentämistä. Auts. Tässä Kioskin videossa helposti sisäistettävänä muutama luku lentämiseen liittyen. Auts.

Olen matkustellut elämäni aikana jo niin paljon, ettei suurta matkakuumetta tällä hetkellä ole,  mutta muistan elävästi, miltä se tuntuu! Olen täysin samaa mieltä linkatussa videossa esitetystä ratkaisusta: Let’s make traveling epic again! Liika matkustelusta nauttiminen on ainakin omalla kohdallani arkipäiväistänyt siihen liittyvää positiivista jännitystä rajusti. Vähemmän ja hitaammin tekee matkustelusta taas jotain poikkeuksellista, mitä odottaa.

Mutta realistisia jos tässä ollaan, pakko myöntää, että jonnekin mekin todennäköisesti lennämme häämatkalle. Toivon kuitenkin, että voimme viipyä kohteessa pitkään eikä tarvetta toiselle aurinkolomalle tule heti uudestaan. Aion myös tutkailla erilaisia tapoja hyvittää hiilidioksidipäästöt (juu, anekaupaltahan se kuulostaa): sekin on parempi kuin ei mitään. Täällä Hesarin listaus eri vaihtoehdoista.

10. Hyödynnä teknologiaa

Tässä ratkaisu vähemmän DIY-henkisille pareille! Hyvin todennäköisesti vieraat löytävät perille navigaattoreiden avulla ilman tienvarsikylttejä, ja kutsut ja hääinfot hoituvat nykyaikana varmasti sähköisestikin. (Tässä voi varmasti toisaalta pohtia sitä, miten paljon eri vempaimet kuluttavat sähköä.) Fyysisten valokuvien jakamisen sijaan voi kaikille heittää kätevästi linkin kuvakirjastoon. Toisaalta, monet nauttivat siitä, miten laatikosta löytyvä kirjekuori tarkoittaa nykyään usein jotain erityistä. Itse olen myös tosi huono oikeasti tallentamaan digikuviani mihinkään, ja uusien koneiden ja alustojen myötä kuvat häviävät helposti jonnekin bittiavaruuteen. Tässäkin kohdassa on toisin sanojen monia hyviä tapoja toimia, mutta kannattaa ainakin harkita!

Tällaisia ideoita tällä kertaa! Yksi minua kovasti mietityttävä aihe on kukat, mutta kirjoitan siitä lisää, jahka tiedän aiheesta vähän enemmän. Kannattaa myös muistaa, että ekologisuus on vain yksi näkökulma ostopäätöksiin. Myös kotimaisuus ja käsityötaidon vaaliminen ovat kannatettavia arvoja. Jonkin asian tuottaminen Suomessa ei välttämättä ole aina kaikista ekologisinta, mutta paikallista työllisyyttä se voi hyvinkin lisätä. Kuluttajan rooli ei ole millään muotoa yksinkertainen! Tsemppiä hyvien valintojen tekemiseen!

Loppuun vielä kysymys häämessuilla käyneille! Erittäin harmillisesti näyttää siltä, että ehtisin molemmille Helsingin tammikuun messuista vain pariksi tunniksi sunnuntai-iltapäivästä. Ehtiikö siinä ajassa nähdä tarpeeksi, vai jääkö vain harmistus liian lyhyeksi jääneestä visiitistä? Kannattaako lippu ostaa vain parin tunnin vuoksi?

Suurkiitos sinulle, joka jaksoit lukea tämän pitkähkön tekstin tästä aiheesta! ❤

T. K

Mahdottoman ihana Pinterest

Hei ja hyvää alkanutta vuotta kaikille! Niin ne vain monen parin häät ovatkin jo tänä vuonna, ja meidänkin jo ensi vuonna!

Vuoden vaihtuminen on haaveiden ja suunnitelmien aikaa, ja monen häähaaveilujen ensimmäinen osoite taitaa tänä päivänä olla Pinterest vaikkapa häälehtien sijaan. Minäkin olen sitä selaillut, mutta en ihan mahdottoman paljon. Tajusin tässä yksi päivä syyn: ainakin minulla wedding-haku tuottaa virran aivan mahdottoman ihania ideoita. Ihania ehdottomasti! Mutta nimenomaan mahdottoman ihania. Tiedän, että koto-Suomessa järjestettävissä häissä kuvavirtani tapaisia juhlia ei vain voi toteuttaa. Ja koska en halua epärealististen toiveiden vuoksi pettyä siihen hyvään, jota voin saada, huomaan selailevani Pinterestiä ihan vain satunnaisesti.

Tämä on muuten täysin linjassa muunkin kuluttamiseni suhteen: en ikinä esimerkiksi sovittele mitään, mihin minulla ei todella ole varaa. Laadukkaat materiaalit tuntuvat monesti hurjan hyvältä, ja ainakin minä voin jäädä siihen tunteeseen helposti koukkuun. Muihin vaihtoehtoihin tyytyminen jää kaihertamaan…

Silläkin uhalla, että tästä tulee pihlajanmarjoja maistelevan ketun postaus, tässä katsaus siihen, mitä Pinterest minulle wedding-haulla tarjoaa. Tähän kannattaa suhtautua huumorilla: olen varma, että suomenkielisillä hakusanoilla tulos on hyvinkin erilainen. (Toisaalta, kannattaa myös vakavasti pohtia sitä, minkä tahojen tarjoama inspiraatio tähtää siihen, että rahatukku vaihtaa omistajaa.)

 

Häiden ihmemaassa ei koskaan sada. Kuva ruffleblog.com.

172dc7eafa4ebb22a0a76bd51f592aae.jpg
Häiden ihmemaassa ei ole tiheää kanervikkoa eikä myöskään pakko pitää kumppareita. Kuva goddessbynature.com.

45648932523e651ba9307324771524b4
Häiden ihmemaassa tuhannet lamput ripustavat itse itsensä taivaalle. Kuva deavita.fr.

01204f846d23abe6a3afa9e1c768c86a
Häiden ihmemaassa kukat ovat ilmaisia. Kuva southboundbride.com.

467fb8686890f5147dc161c5d97550a9
Häiden ihmemaassa ei koskaan sada vol. 2363. Kuva greenweddingshoes.com.

Okei pakkohan se on myöntää, että nämä ovat aivan uskomattoman tunnelmallisia kuvia! Ah. Harmillista kyllä Suomen tunnetun epävakaa kesä rajoittaa tällaisten suunnitelmien toteuttamista. Myös kauniit valoisat yömme luovat ihan eri tunnelman! Ainakin minun feedini on täynnä mitä kauniimpia juhlavaloja, jotka Suomessa olisivat parhaimmillaan vasta elokuun loppupuolella.

Pinterest tuntuu sopivan käyttööni silloin, kun etsiskelen vaikkapa tarjoilu-, paperituote- tai värimaailmaideoita. Ne eivät ole niin lokaatioriippuvaisia ja ovat helpommin toteutettavissa myös täällä meillä päin. Esimerkiksi tämä idea oli minusta oikeasti aika kiva (ilman nauloja)!

 

22e156d12f21f7a2ce8dbf309e4414e2
Kuva bridalguide.com.

Ja koska minäkin olen vain ihminen, loppuun vielä kuva uskomattoman upeasta paikasta! Vaaau! Tällaisen jos löytäisi Suomesta…

 

4c8257844ecc0eb64550b26541f2376f
Kuva gofeminin.de.

 

Sellaista tällä kertaa! Mukavia talvipäiviä kaikille! 🙂

T. K