Musiikki muusikon häissä

Viimeinen postaus liittyen siihen, mitä häissämme tapahtui! Hui! Ennen joulua olisi tarkoitus vielä kirjoittaa, mitä tekisin toisin, sekä paketoida blogitaivalta kiitoksin. Mutta ei mennä asioiden edelle, ensin hieman musiikista 🙂

Kun hääpari on tavannut yliopiston kuorojen kautta, lienee selvää, että musiikki näyttelee hääjuhlassa suurta roolia. Kun morsian vielä sattuu olemaan mukana bilebändissä, kasvaa musiikin rooli entisestään. Tässä postauksessa altistut väistämättä The Aftershaves-yhtyeeni hypettämiselle, joten vaikka kaupallisesta yhteistyöstä ei olekaan kyse, on tässä postauksessa väistämättä mukana pieni mainostamisen sivujuonne.

Meillä oli musiikkia vihkimisen yhteydessä, astellessamme mieheni kanssa juhlasaliin, puheiden yhteydessä sekä luonnollisesti illan menevässä osuudessa, jossa bändi soitti kaksi settiä tanssittavaa musiikkia. Jos ravintolat olisivat saaneet olla normaalisti auki, settejä olisi ollut kolme, ja biisien karsiminen oli minulle vaikea tehtävä. Jäljelle jäi timanttinen kokonaisuus, joka varsinkin loppuillasta piti tunnelman todella riehakkaana. Monille meidän häämme taisivat olla pitkästä aikaa ensimmäinen kosketus elävään musiikkiin ja sen myötä kohoavaan juhlatunnelmaan, minkä kyllä tunsi!

Vihkimisen musiikkivalinnoista olen kirjoittanut jo aiemmassa postauksessa, mutta tässä vielä lyhyesti: kävelimme ”alttarille” akustisen kitaran tahtiin, minkä jälkeen bändikaverini Aleksi lauloi Romanssin. Ulkovihkimisessä kitaran vahvistaminen tuli tarpeeseen, mutta Aleksin oopperalaulajan ääni kantoi hyvin ilman sen kummempaa äänentoistoa.

Aleksi koskettimien ääressä ja lauluhommissa. Kuva: Lauri Viljavuori (some: @viljavuorivisuals)

Vihkimisen ja onnittelujonon jälkeen vieraat siirtyivät maljojen kanssa saliin, jonne me astuimme sisään kaikista viimeisimpinä. Sisääntuloa säesti Pachelbelin monelle tuttu sävellys bändikaverini Saijan alttoviululla soittamana, joka kuitenkin yllättäen vaihtui rokkiversioksi, jonka aikana juoksimme onnittelumaljat läikkyen hääparin pöytään. Rokkiversio oli mieheni toive ja muistan meidän puhuneen asiasta jo ennen kihlautumista, joten se piti ehdottomasti saada mukaan. Minusta se oli myös oiva keino ohjata juhlan tunnelmaa: herkistelyn ja virallisen osuuden aika oli ohi, bileet saisivat alkaa.

Puheiden yhteydessä ruoan ja kahvien välissä oli pieni kolmen kappaleen pituinen balladeja sisältänyt ohjelmanumero. Voin myöntää, että iso syy tälle osiolle oli halu päästä näyttämään kaikille tutuilleni, miten mahtava bändi meillä on! Herkimmille biiseille ei välttämättä olisi illan riehakkaamman osuuden yhteydessä luontevasti sijaa, joten rajasimme niille varta vasten oman pienen lokeron.

Kolme kappaletta olivat Emma Salokosken Veden alla, Bruce Springsteenin I’m on fire ja Elton Johnin Can you feel the love tonight. Kaksi ensimmäistä kappaletta valitsin yksinkertaisesti siksi, että bändikaverini laulavat ja soittavat ne niin hienosti. Kolmas biiseistä oli minun yllätysohjelmanumeroni miehelle.

Kuva: Taika Lehtimäki

Mietin pitkään, mitä laulaisin. Alusta asti oli selvää, että laulaisin jotain, enkä missään vaiheessa päivää jännittänyt tai hermoillut esiintymistäni. Tiedän, että jotkut ammatikseen laulavat haluavat omissa juhlissaan keskittyä vain nauttimiseen ja unohtaa arkiset aherrukset. Omalla kohdallani laulaminen oli yksi keino nauttia päivästä entistäkin enemmän, koska laulaminen on yksi hauskimmista asioista, mitä tiedän. En laulanut parhaimmalla tasollani, mutten onneksi myöskään huonoimmalla 😀 Tunnekuohut pysyivät hyvin hallinnassa.

Päätin lopulta kysyä sulhaselta, että mikä on hänen mielestään maailman isoin rakkauslaulu. Hän mainitsi tuon kappaleen Leijonakuninkaasta, ja valinta oli selvä. Leijonakuninkaaseen liittyi vielä hauskana yksityiskohtana se, että en suostu katsomaan kyseistä leffaa hänen kanssaan. Se on ihan liian surullinen! Mutta tuon verran voisin hääpäivänä joustaa.

Häätanssinamme soi Chisun Tuu mua vastaan -kappale, jonka valinnasta olen kertonut täällä. Tanssin myötä alkoi bändimme ensimmäinen pidempi setti, joka tarjoili alkuun parit perinteisemmät tanssikappaleet ja muuttui vähitellen koko ajan bilemäisemmäksi.

Kuva: Lauri Viljavuori (some: @viljavuorivisuals)

Jos olet joskus miettinyt, mitä hääbändit mahtavat soittaa, tässä esimerkki hyväksi todetusta setistä muutamalla minun ja miehini suosikkikappaleella höystettynä. Olemme huomioineet seteissä eri ikäiset vieraat. Kappaleet 2-4 ovat kolmimuunteisia ja soveltuvat valssaamiseen, Puhelinlangat laulaa mahdollistaa letkajenkan vetämisen (yllättävän hyvä vähän murtamaan jäätä!) ja Paratiisi ja Jäätelökesä miellyttävät vähän perinteikkäämpää tanssikansaa. Uptown funk ja Shanghain valot vihjaavat, että seuraavassa setissä painetaan kaasua ja että tauon aikana kannattaa käydä juomassa. (Olenko muuten maininnut, että minulle tuli häissämme tosi kuuma? Selkä ihan kiilteli hiestä!)

1. Tuu mua vastaan (Chisu)
2. Planeetat (Ida Paul ja Kalle Lindroth)
3. Can’t help falling in love (Elvis Presley)
4. Viimeinen valssi (Finlanders)
5. Tenerife Sea (Ed Sheeran)
6. Puhelinlangat laulaa (Katri Helena)
7. Paratiisi (Rauli Badding Somerjoki)
8. Jäätelökesä (Maarit Hurmerinta)
9. Hengaillaan (Kirka)
10. Don’t stop me now (Queen)
11. Uptown funk (Bruno Mars & Mark Ronson)
12. Shanghain valot (Annika Eklund)

Toinen settimme vei biletunnelmaan heti ensimmäisellä Spice Girlsien kappaleella ja piti sisällään myös vähän rockimpaa menoa – hieman enemmän kuin bändini setissä normaalisti olisi.

1. Who do you think you are (Spice Girls)
2. Locked out of heaven (Bruno Mars)
3. Kiss (Prince)
4. Punatukkainen (Aki Sirkessalo)
5. A dios le pido (Juanes)
6. The boys of summer (Don Henley)
7. Kauneus sekoittaa mun pään (Olavi Uusivirta)
8. 1972 (Anssi Kela)
9. Kristiina (Maija Vilkkumaa)
10. Sata salamaa (Virve Rosti)
11. Everybody (Backstreet Boys)
12. Heilutaan (Tiktak)
13. Häissä (JVG)
14. Let me entertain you (Robbie Williams)

Minulle oli ihan mahdoton ajatus, että olisin vain seurannut bändin soittoa yleisön puolelta. Bilebändissä laulaminen on maailman hauskinta! Halusin toki luonnollisesti viettää aikaa vieraiden kanssa, joten biisijärjestys tehtiin siten, että en ravaisi lavalla koko ajan, vaan olisin mukana vain settien aluissa ja lopuissa. Ekassa setissä olin mukana vain tokavikassa biisissä. Tokassa setissä olin mukana kahdessa ekassa kappaleessa ja neljässä vikassa. Jos satut tasapainoilemaan tällaisen kaksoisroolin välillä, voin suositella minun testaamani lähestymistapaa. Se toimi hyvin!

Mikäli kaipaat häihinne bilebändiä, saa meihin yhteyden esimerkiksi Instagramin DM:llä (@theaftershaves) tai laittamalla meiliä osoitteeseen theaftershaves(at)gmail.com. Meitä on iso poppoo, peräti yhdeksän, mutta myös isosti energiaa! Riveistämme löytyy sekä nais- että miessolisteja. Olemme esiintyneet välillä myös pienemmillä kokoonpanoilla. Treenaamme jatkuvasti uusia biisejä, mutta täältä voit tsekata, mitä olemme tähän mennessä esittäneet. Videoita voit katsoa täältä.

Jos haluat kysyä jotain yleistä hääbändeihin liittyen, jätä ihmeessä kommentti! Autan oikein mielelläni 🙂

T. K

P.S. Jos musiikkiprojektieni seuraaminen kiinnostaa, tervetuloa seuraamaan niille omistettua instatiliäni @sallakaronen. Ehkä sieltä näkyy jotain samasta elämänasenteesta kuin täältä häähumun keskeltäkin 🙂

Hääkeikalla!

*Varoitus: tämä postaus sisältää hehkutusta bändistäni*

Hellurei!

Aika muistella parin viikon takaista lauantaita, jolloin bändini soitti ensimmäistä kertaa häissä! Ilta oli aivan käsittämättömän ihana ja häissä oli mieletön tunnelma hääparin iloisuuden ja avoimuuden ansiosta. Oli hienoa päästä täydentämään kokonaisuutta musisoinnillamme! Eilen vietimme bändiläisten kanssa karonkkaa, ja yksi laulajistamme sanoi: ”Haluan siihen iltaan takaisin, se oli niin ihana!”

Tässä hieman taustatietoja yhtyeestämme (en tiedä kiinnostaako teitä, mutta itselleni on mukavaa muistella yhteistä taivaltamme ❤ Jos olet kärsimätön lukija, skrollaa alas niin löydät yleistä tietoa bändeihin liittyen). Meitä on viisi laulavaa mimmiä ja neljä soittajaa, joista myös löytyy laulutaitoisia monitaitureita. Itse soitan laulamisen lisäksi joissain biiseissä koskettimia. Iso joukko laulajia tarkoittaa myös isoja stemmoja sekä mahdollisuutta esittää esimerkiksi Spice Girlsin ja Backstreet Boysin tuotantoa. Se tarkoittaa myös sitä, lavalla on iso joukko ystävyksiä pitämässä hauskaa, ja se tarttuu myös yleisöön.

Me olemme kaikki käyneet koulumme samassa kunnassa, ja olen tutustunut kaikkiin tyttöihin kuorossa/lauluyhtyeessä, johon liityimme teineinä. Lisäksi otimme kaikki pop-jazz-laulutunteja samalta opettajalta, joten olemme laulaneet harmonioita yhdessä jo pitkään. Kotikunnassamme pop-jazz-musiikin opiskelijoilla oli ja on yhä myös mielettömän hieno mahdollisuus olla mukana Razorblade-nimisessä koulukiertuebändissä. Se tarkoittaa sitä, että superosaavien opettajien johdolla treenataan usean viikonlopun ajan ohjelmistoa kuntoon, jota sitten keväällä esitetään kunnan kouluissa kolme päivää kestävällä kiertueella. Tarkoituksena on tutustuttaa koululaisia musiikkiin, jota he eivät arjessaan muuten tulisi kuulleeksi. Itse olen ollut mukana kerroilla, jolloin soitimme Beatleasia, Pink Floydia, Policea, U2:sta ja Queenia. Näitä ennen olin vielä mukana 80-lukua ja suomirockia sisältäneillä kiertueilla.

Bändimme soittajiin olemme tutustuneet tässä kiertuekokoonpanossa, ja tämän opintien kuulee kyllä, kun soitamme rockia. Lisäksi monet meistä ovat olleet musiikkilukioissa ja -linjoilla, muissa bändeissä ja kuoroissa. Kosketinsoittajamme on myös klassisen laulun kilpailuissa ja Kansallisoopperan kuorossa esiintynyt basso, mikä on mielettömän siistiä! Haaveilen, että hän laulaisi Romanssin vihkiseremoniassamme.

Vuonna 2017 olimme pisteessä, jossa kaikkien elämä oli ikään kuin tasaantunut. Vaihto-opinnot oli suoritettu ja opiskelu- ja työpaikatkin olivat jo tiedossa, eikä muuttoja ollut tiedossa. Monet nuoruuden yhtyeet hajoavat siinä vaiheessa, kun ihmiset lähtevät armeijaan ja opiskelemaan. Meillä tuo vaihe on jo takanapäin, ja saatoimme käynnistää tämän nykyisen bändiprojektimme. Iso jäsenmäärämme, joka sisältää myös muutamia vuorotyötä tekeviä ihmisiä, on vaatinut tiettyä kärsivällisyyttä harjoittelun suhteen. Pystymme nimittäin tyypillisesti pitämään vain yhdet treenit kuussa. Nyt aikaa on kuitenkin kulunut jo sen verran paljon, että meillä on kaksi 45 minuutin häihin sopivaa ohjelmistoa kasassa! Olipa mielettömän upeaa päästä todistamaan, miten näin pitkä työurakka konkretisoitui tanssiviksi ihmisiksi. Nimenkin saimme vihdoin päätettyä, joten saanko esitellä: The Aftershaves!

Miksaajamme ikuistama virallinen poseeraus

Kuva: Taika Lehtimäki

Kuva: Taika Lehtimäki

Jos haluatte yhdistää kasvot tähän tarinoitsijaan, voi minut bongata huitomasta kahdesta kuvasta vasemmalta 🙂 Kollaasin kuvat on ottanut Taika Lehtimäki, ja hänen taitojaan voi käydä ihastelemassa instatililtä @talepics_ 🙂

Sitten itse keikkakokemukseen! Olemme vuosien varrella keikkailleet lukuisissa yhtyeissä, mutta tämä oli ensimmäinen hääkeikkamme nimenomaan tällä kokoonpanolla. Täytyy sanoa, että se meni äärettömän hyvin! Paras palaute tuli morsiamelta, joka sanoi odottaneensa vanhempiensa korkeintaan naputtavan musiikin tahdissa pöytää. He olivatkin intoutuneet joraaman ihan tosissaan! 🙂

Suuri osatekijä tässä onnistumisessa oli juhlakansan iloisuus: he jaksoivat tanssia koko illan ja lähtivät rohkeasti mukaan esimerkiksi illan ensimmäiseen ja viimeiseen letkajenkkaan. Yksi mielettömän hauskoista hetkistä oli sulhasen ystävän ilmeisesti ex tempore keksimä nopea morsiamen ryöstö. Hän kysäisi soittajiltamme, että irtoaisiko räpin taustalle biittiä, ja irtosihan sitä! Sulhanen sai sitten improvisoiden räpäten hankkia vaimonsa takaisin sulhasen ystävän toimiessa tuplaajana. Ai että oli hauskaa!

Juuri tällaiset hetket ovat hyvä syy hankkia häihin nimenomaan bändi. Ammattitaitoisilla muusikoilla on kyky sopeutua moniin tilanteisiin. En kuitenkaan suosittele bilebändiä kaikille: jos kaveriporukkanne ei esimerkiksi ole koskaan viihtynyt klubien tanssilattialla tai festareilla tamppaamassa, on melko epätodennäiköistä, että niin kävisi yhtäkkiä häissäkään.

Päivän aikataulut on syytä miettiä tarkkaan myös bändin näkökulmasta: ei ole kivaa, jos vieraat eivät ole ehtineet vaihtaa missään välissä rauhassa kuulumisia ja desibelien noustessa siirtyisivät pihalle puhumaan. Rohkeasti vain startti tarpeeksi myöhäiseksi! Illan pimenevinä tunteina bändi on juuri se elementti, joka saa ihmiset jaksamaan vaikka tavallisina iltoina väsymys painaisikin jo silmiä.

Kannattaa myös tutustua bändien ohjelmistoihin ja miettiä, mikä sopii juuri teidän vieraillenne. Me pyrimme valitsemaan tuttuja teoksia kaikilta vuosikymmeniltä, niin jokaiselle on jotakin. Toki myöhäisillassa painottuvat sitten kunnon biletykitykset 🙂 Käytännössä tämä tarkoittaa Beatlesia, Elvistä, Queenia, Totoa, Princeä, Kaija Koota, Nylon Beatia, Bruno Marsia…

Törmäsin tänään tällaiseen sivuun, joka opastaa tarjouspyynnön tekemiseen. Kannattaa myös tutustua Buukkaa bändi -sivustoon.

Loppuun vielä kaupallinen tiedote 🙂

Mikäli haluat ottaa meihin yhteyttä, käy se osoitteen theaftershaves@gmail.com kautta. Meidät löytää myös instagramista nimellä @theaftershaves. Keikkavideoissamme näkyy paljon juhlakansaa, joten en niitä tässä jaa, mutta jos uteliaisuus heräsi voin hyvin koostaa pieniä klippejä. 🙂 (Tiedän, että verkkosivut olisivat myöskin bändejä etsiville hyödyksi, mutta niitä meillä ei ikävä kyllä vielä ole…)

Syksyn suunnitelmissamme on järjestää iso konsertti, josta saamme hyvää esittelymateriaalia mahdollisille kiinnostuneille. Maltan tuskin odottaa, että pääsen jakamaan niitä teille! Tarkoituksena on myös opetella lisää bilebiisejä, joten tarjoamamme sen kun vain kasvaa. 🙂 Voimme hyvin ottaa mukaan myös toivebiisejä, mutta tarvitsemme niistä tiedon hyvissä ajoin.

Tällaista tällä kertaa, olipa mukava palata näihin häähumuisiin tunnelmiin!

T. Yksi The Aftershavesin vokalisteista

P.S. Tämä on 50. postaukseni! Ajatella!

Follow my blog with Bloglovin

Toukokuun sekalaiset kuulumiset

Kevät se vain menee kovaa vauhtia eteenpäin! Miten kauniina kevätpäivinä viime viikkojen hääparit ovat saaneetkaan juhlia!

Itsellänikin on ollut jossain määrin kevättä rinnassa ja ajatukset ihan muualla kuin hääsuunnittelussa. Olen saanut joogastudiolle lahjakortin, jota olen hyödyntänyt ahkerasti, sekä katsonut Game of Thronesia. Vietän aika paljon aikaa fanien juonispekulaatioita lukien, joten näköjään hetket, jolloin aiemmin selailin häihin liittyviä juttuja, ovat jääneet vähän vähemmälle. Mutta sellaista se on pitkänä kihlausaikana: saa innostua silloin kun siltä tuntuu, mutta ei ole pakko runnoa suunnitelmia koko ajan eteenpäin. Hyvä näin! 🙂 Sulhasella on vielä kaiken lisäksi iso rahoitusalan koe kesäkuussa tiedossa, joten hän keskittyy nyt siihen.

Bändimme ensimmäinen hääkeikka on reilun kahden viikon päästä. Se näkyy mukavasti siinä, että settimme kuulostaa jo tosi hyvältä. Sunnuntaina treeneihimme tulee miksaaja paikalle, ja ne ovatkin viimeiset treenit ennen soundcheckiä juhlapaikalla. Jännää jännää! Todella mielenkiintoista nähdä, mitkä ohjelmistomme biiseistä nousevat yleisön suosikeiksi.

Omien hääsuunnitelmiemme suhteen on ollut hiljaisempaa, kuten monen muidenkin vuoden 2020 parien (aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Siiri ja Jasmiina). Juhlapaikkamme ollessa hotelli pitopalvelun kilpailuttamista ei tarvitse miettiä ja bändikin on omasta takaa (Vai onko? Pitää vielä varmistaa, että kaikki olivat tosissaan lupauksinensa). Kuvaaja sen sijaan on vielä kysymysmerkki, sillä haluaisin tutustua kaverini hääkuvaustyyliin, ja se onnistuu vasta toukokuun lopussa. Jos se ei jostain syystä vastaa haaveitamme, tulee kyllä aikamoinen kilpailutusrumba.

Mitä sitten olen tehnyt suunnitelmiemme eteen? Olen aloittanut taustamusiikkilistan kokoamisen Spotifyihin. Ajattelin sen voivan hiljaksiin johdatella ihmisiä juhlavasta tunnelmasta riehakkaaseen. Alussa on klassista pianomusiikkia, sen jälkeen jazzia, Beatlesia, Stevie Wonderia, Queenia… Eli musiikki lähestyisi vähitellen ajallisestikin 2020-lukua. Tämä on vasta alussa, mutta onpahan ainakin jotain, mitä voin edistää jos muita asioita ei jostain syystä pysty.

Pitkällä automatkalla pääsiäisen mökkireissulta kotiin edistimme yhtä koristeideaamme, joka tulee näillä näkymin toimimaan pöytänumeroina. Olemme molemmat kirjallisuuden, musiikin ja toki leffojen ja sarjojen ystäviä. Itse arvostan, jos jokin vuorosana tai fraasi kiteyttää asioita kauniisti. Ajattelimme poimia tällaisia fraaseja kirjoista, biiseistä tai leffoista ja sarjoista, joita me molemmat fanitamme ja jotka ovat osa arkeamme. Miten tämä kaikki johtaa pöytänumeroihin? Fraasi ja numero olisivat samassa valokuvakehyksessä. Näitä fraaseja metsästin automatkan aikana sulhasen ajaessa esimerkiksi How I Met Your Motherista, Harry Pottereista, La La Landista, J. Karjalaiselta, Pink Floydilta…

Hienoa olisi, jos fraasi vielä kuvaisi pöydässä istuvaa seuruetta (”I drink and I know things.”). Vielä hienompaa olisi, jos vieraat intoutuisivat liikkumaan pöydästä toiseen ja osallistumaan pieneen tietokisaan siitä, mistä nämä fraasit on poimittu. Tämä toki suosii kanssamme samaan ikäpolveen kuuluvia ja sen populaarikulttuurin tuntevia. Tämä voisi olla pieni aikatauluttamaton ohjelmanumero. Olisitteko te vieraina halukkaita osallistumaan tällaiseen?

Lisäksi olen selaillut Instagramia kampaajia ja meikkaajia etsien. Olen löytänyt muutaman, joista pidän, mutta useimpien tyyli ei kyllä juuri miellytä silmääni. Kovasti haluaisin päästä varaamaan jo nämä ammattilaiset, mutta ehkä päivän aikatauluista pitäisi olla jokin vähän valistuneempi arvaus kasassa. Yksi seuraavista tehtävistämme voisi olla tämän ideointi jahka sulhasen päässä liikkuu taas muutakin kuin laskukaavoja.

Tällaista pohdintaa toukokuussa! Olisipa hienoa päästä taas jakamaan teille jotain vähän konkreettisempaa, mutta ehkä sen aika tulee taas 🙂

 

T. K

Vinkki pianomusiikiksi kirkkoon

Sulhanen tekee jälleen pitkää päivää, mutta ei se mitään: se tarkoittaa, että voin soittaa pianoa häiritsemättä ketään!

Päässäni soi tänään melodia norjalaissäveltäjä Edvard Griegin teoksesta Erotikk, jota olen joskus soittanut aktiivisempina soittovuosinani. Kaivoin nuotin esiin, ja siinä soitellessa juolahti mieleeni, että tässäpä ihanan valoisa kappale kirkkoon soitettavaksi! Ei ehkä sisääntuloon, mutta myöhempänä ohjelmanumerona. Nimi ei ehkä kirkkoon täysin sovi, mutta ohjelmalehtiseen voi hyvin kirjoittaa myös Opus 43 Nro 5.

Mikäli pääset tästä kätevästi Spotifyhin, suosittelen tutustumaan Einar Steen-Nøklebergin versioon. Myös YouTubessa on lukuisia versiointeja tästä teoksesta. Hitaamman esimerkin voi kuunnella täällä ja nopeamman täällä. Näistä kuulee myös hyvin, miten erilaisia pianistit ovatkaan! Ensimmäisen linkin versio on rauhallinen ja toisen taas leikkisä. Itseäni eniten viehättää kyllä Einar Steen-Nøklebergin versio.

Tämä onkin mielenkiintoista pohdintaa! Eipä tosiaan ole mitään takeita, että suosikkiteoksenne tulisi soitettua juuri sillä tavalla, johon korvanne on ehkä ehtinyt tottua. Onneksi elävä musiikki on aina kiehtovaa, eikä pieniin taiteellisiin eroavaisuuksiin rakkauspilvessä taida edes kiinnittää huomiota.

Hmm, tulisikohan mieleeni jotain muita lämpöisiä ja iloisia kappaleita, jotka voisivat soveltua kirkkoon? Meillä kyseinen vihkipaikka ei ole käytössä ja suunnitteilla on vihkiminen ulkosalla, joten itse tuskin pääsemme pianomusiikista vihkimisen yhteydessä nauttimaan. Pitää muistaa jakaa teille, mikäli ihastuttavia tapauksia tulee lisää vastaan!

Aiemmin lukemissani blogeissa on monesti tuskailtu kirkkomusiikin tai häätanssikappaleen valinnan vaikeudesta. Ymmärrän täysin! Itselläni ainakin valinnat ovat hyvin selkeitä: joko rakastan jotain biisiä tai sitten en. Tunne tulee täysin luonnostaan ja spontaanisti. En osaa kuvitella itseäni istumaan alas, kahlaamaan biisejä läpi ja toteamaan, että no niin, eiköhän se ollut tämä neljästoista vaihtoehto tässä!

Toivottavasti tämä vinkki oli jollekulle hyödyksi tai ainakin sysäsi etsintää oikeaan suuntaan! ❤

T. K

Sekalaisia kuulumisia

Heissan!

Huomaa, että arki rullaa taas, kun ei ehdi joka päivä käydä täällä kääntymässä 🙂 Hääsuunnittelu ei silti ole vähentynyt yhtään, oikeastaan päinvastoin! Asiat etenevät tällä hetkellä sellaisella tavalla, että kirjoittelen niistä mieluummin myöhemmin tiettyjä kokonaisuuksia, kuten vaikkapa tietoja viimeksi tutustumistamme juhlapaikoista.

Sitä ennen haluan saada THE asian eli juhlapaikan varauksen vahvistettua. Kyllä, luit oikein! Vihdoinkin päätöksiä! Tänään sähköpostiini kilahti virallinen tarjous, johon tutustumme tarkemmin viikonloppuna. Tarjouksen myötä meille on tehty alustava varaus, ja tarkoituksena on maksaa varausmaksu ensi viikolla.

Saimme uuden vaihteen silmään, kun bongasin yhden meille mahdollisen hääpaikan olevan mukana tammikuun häämessuilla. Tämä aiheutti pienimuotoista paniikkia, kun tajusin, että monet varmaan innostuvat siellä paikasta ja meille mieluisimmat viikonloput saattavatkin olla pian varattuina. Ja tiedättekö mitä: olin ihan oikeassa! Kun otin tarjouspyynnön merkeissä yhteyttä, minulle sanottiin, että vielä on vapaata mutta kannattaa toimia nopeasti, koska messujen yhteydessä/jälkeen varauksia alkaa tulla. Onneksi pystyimme etenemään asiassa, sillä heti vuoden alussa olimme käyneet katsastamassa yhden vaihtoehdon ja soittaneet toiseen paikkaan. Näiden tietojen valossa pystyimme päivittämään hintavertailujamme, minkä jälkeen päätös olikin aika helppo tehdä. Mutta tästä lisää jahka nimet ovat virallisesti paperissa! En uskalla juhlia tämän enempää, ettei tarvitse pettyä…

Viime päivinä on tullut puhuttua häistä myös töissä, ja eräs kollegani sanoi tehneensä omien 2020 elokuun häidensä isoimmat varaukset jo lokakuussa. Silloin heidän juhlapaikassaan oli ollut vapaana vain yksi viikonloppu! Olin ihan järkyttynyt. Luulin tienneeni, että ajoissa kannattaa olla, mutta silti jotenkin häpeilin liian aikaista intoilua. Noh, tiedoksi kaikille, jotka ovat hiljattain menneet kihloihin: sellaiset ajatukset kannattaa unohtaa heti alkuunsa! Ajoissa oleminen ei ole liioittelua vaan pelkästään järkevää, jos haaveissa on vaikkapa joku tietty palveluntarjoaja. 🙂

Halusin tässä eräänä iltana varmistaa poikaystävältäni, että olihan meillä yhä sama näkemys juhlamme tunnelmasta. Juttelimme aiheesta saunassa, ja heittelin ilmoille adjektiiveja, joille hän antoi sitten joko ylä- tai alapeukkua. Muistan yhden adjektiiveista olleen ”elegantti”, mutta muita en juuri nyt saa palautettua mieleeni. Lopputulos oli, että hääjuhlamme ei tarvitse olla erityisen elegantti, mutta maalaisromanttisuuskaan ei ole meidän juttumme. Eikä hassunhauska, mutta viihdyttäviä hetkiä saa olla. Samaten liikuttavia hetkiä, mutta ei (sulhasen sanoja lainatakseni) ”johannakurkelaoksennusta”. Tämä tarkoittanee sitä, että toki toivomme esimerkiksi herkkiä puheita, mutta romanttisuutta ei tarvitse erikseen alleviivata. Ehkäpä tästä yhteenveto on se paljon puhuttu rentous tiedostaen, että päivä on erityinen.

Eilen jatkuivat myös treenit bändini toukokuussa olevan ensimmäisen hääkeikan merkeissä. Kokonaisuus tarkentuu koko ajan, mutta monta biisiä on vielä treenattavana. Tulen varmasti jännittämään sitä, miten väki intoutuu tanssimaan. Jaiks! Mutta sille ei voi etukäteen mitään muuta kuin treenata hyvin, jotta voi eläytyä ja nauttia hetkestä. Toivon, että ilo on tarttuvaa! Näiden biisien jälkeen meillä on kasassa yli 90 minuuttia musiikkia, mikä on aika kätevästi joko 3 x 30 minuutin settiä tai 2 x 45 minuuttia.

Pohdimme tänään, mitä valsseja valitsisimme bändini ohjelmistoon. Sen myötä tajusin, että olen muutama vuosi sitten säveltänyt yhden, joka soveltuisi täydellisesti keväthäihin! En ehtinyt vielä kaivaa sitä arkistojeni kätköistä esiin, mutta muistan sen alkavan näin:

Oli lehvät ja hiirenkorvatkin, sinivuokkoja täynnä maa

Kertosäkeessä lauletaan:

Käy kanssain tanssimaan, annetaan valon pois painua

Kiitosten jälkeen saan käydä sun vierees uinumaan

Missä kukkii ja tuoksuu maa, ruoho viileä jalkojen alla

Siellä rakkaimmat mua odottaa, airot vartoo soutajaa

 

Kuva kesältä 2017. Tällaisen illan jos saisi häihin, ah!

Sellaisia sekalaisia pohdintoja tällä kertaa! Ehkä voisin ottaa kevään tavoitteeksi sen, että äänittäisin tuon sävellyksen. En lupaa mitään, koska se on aina melkoisen aikaa ja yksityisyyttä vaativa urakka näin kotioloissa. Mutta katsellaan! Kivaa messuviikonloppua kaikille niille, joille sellainen on tiedossa!

T. K

Matkalaulu ja muuta musiikkia

En olekaan vielä tainnut kertoa, mistä tämän hääblogini nimi tulee! Tässä tarina höystettynä häidemme musiikkivalintoihin liittyvällä yksityiskohdalla.

Olin leikitellyt ajatuksella blogista jo tovin, mutta itse perustaminen tapahtui hyvinkin nopeasti ilman sen suurempaa suunnittelua. Lennosta piti siis keksiä hyvä nimikin. Emme tuossa vaiheessa (tai vieläkään) tienneet häistämme paljoakaan, mutta yksi asia oli varma: häätanssimme tanssittaisiin Chisun Tuu mua vastaan -kappaleen tahtiin. Kappale julkaistiin aikana, jolloin meidän todella piti tulla toisiamme vastaan, eikä kauniiden sanojen teho ole vuosien myötä laantunut. Koen kappaleen sisältävän monia muistutuksia siitä, miten tärkeää on todella olla yhteydessä siihen ihmiseen, jonka vierellä kulkee. Se myös korostaa sitä -vaikka itsenäisiä naisia tässä ollaankin- miten avuton ja yksin lopulta on ilman ihmistä, johon on saanut kunnian tutustua syvällisesti.

”Ilman sua täällä ei oo paljon mainittavaa.”

Voin jo kuulla mielessäni ystäväni (<3) laulavan meille:

”Valitsen sut aina vaan niin kauan kun me kohdataan, tuu mua vastaan.” 

ja

”Ja kysy multa uudelleen, tahdotko, ja niin edelleen, sä tiedät vastauksen.”

Kaiken lisäksi Chisu on yksi lukuisista artisteista, joista me molemmat pidämme ja joka soi säännöllisesti aamupalahetkiemme taustalla. ❤

Blogin nimeä miettiessäni ajattelin, josko tämän kappaleen sanoista olisi löytynyt jotain inspiroivaa. Pian ajatukseni kuitenkin siirtyivät toiseen suosikkiimme, PMMP:hen. Matkalaulu on ollut erään bändini ohjelmiston kulmakiviä ja olen aina pitänyt kappaleen myönteisyydestä. Se myös tässä tapauksessa kuvaa mukavasti sitä, miten jo tie hääjuhlaan on jotain, mistä iloita ja nauttia.

”Perillä on tuolla, edessämme jossain, mennään mutta ajetaan hiljempaa.”

”Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa. Toivon että matka jatkuu jatkuu vaan.”

Ja näin blogini nimi oli syntynyt hienojen muusikoiden pienoisella avustuksella. ❤

T. K

Häihin bändin riveissä

Tällä viikolla olen päässyt osallistumaan välillisesti erään toisen parin häiden suunnitteluun. Soitan ja laulan isossa yhtyeessä, ja kitaristimme sisko on menossa keväällä naimisiin. Vaikka meillä onkin jo vuosien kokemus yhdessä soittamisesta, nämä ovat itseasiassa ensimmäiset häämme. Ajattelinkin avata teille, miten lähdimme rakentamaan biisilistaa kitaristimme siskon häihin. Moni näistä biiseistä soi varmasti myös minun ja sulhaseni häissä, joten sikälikin oli kiva päästä pohdiskelemaan näitä.

Yhtyeemme on tosiaan keskivertobändiä isompi, ja siten myöskin ohjelmistomme on poikkeaa joltain osin monen cover-bändin setistä. Olemme halunneet soittaa juuri meille sopivia biisejä, joissa pääsemme esimerkiksi hyödyntämään stemmalaulutaitojamme. Sen takia tähän hääbiisilistaan on pitänyt lähteä kalastelemaan biisejä vähän eri suunnalta kuin missä yleensä viihdymme. Mutta uskon, että tästä voi parhaillaan tulla erittäin hulvaton, räjähtävä ja viihdyttävä setti!

Suomessa monet hääbändit omaavat rautaisen ammattitaidon ja tietävät todella tarkkaan, mikä tätä kansaa liikuttaa. En usko Levottoman Tuhkimon pyörivän modernien parien Spotify-listoilla, mutta yön pimeinä tunteina sanat kumpuavat monenkin sielun sopukoista, ja biisi johtaa parhaimmillaan mainioon yhteislauluun ja kunnon tamppaamiseen. Samalla tavalla toimivat Jäätelökesä, Hengaillaan, R-A-K-A-S… Pakko myöntää, että näiden biisien toimimiselle on syynsä! (Itse olen veivannut näitä monissa bändeissä lukioikäisestä lähtien, joten omaan korvaani nämä ovat vähän kuluneita.)

Palanen tätä maailmaa ja perinteistä tanssimusiikkia oli jotain, mitä oli yksinkertaisesti otettava mukaan suunnittelemaamme settiin. Se virittää ihmiset myötämieliseksi yhtyettä kohtaan ja saa jalan vispaamaan. Koko ilta (oikeastaan ehkä maksimissaan viidesosa) ei kuitenkaan kulu näissä merkeissä, sillä hääparilla oli pari suosikkiartistia, joiden tuotantoa tulee olemaan mukana kevään setissämme. Lisäksi vieraat ovat pääasiassa nuoria, joten mukana on paljon ysäri- ja 00-musaa. Tämän lisäksi mukana on muutamia isoja hittejä eri vuosikymmeneltä, jotka olivat ohjelmistossamme jo aiemmin.

Lopputulos sisältää biisejä esimerkiksi seuraavilta artisteilta: Beatles, Elvis, Michael Jackson, Prince, Spice Girls, Backstreet Boys, Nylon Beat, Shakira, Queen, Kaika Koo, Ed Sheeran, Bruno Mars… Katsotaan, jos jokin Britneynkin biisi istahtaisi kuvioon! Saisiko tämä setti sinut tanssilattialle?

Yksi salainen toiveeni on, että pääsisin bändini kanssa soittamaan joihinkin häihin, joissa tavoite ei olisikaan saada ihmisiä tanssilattialle. Se asettaa jotenkin tylyt mittarit sille, onko ilta onnistunut vai ei, vaikka musiikista voi nauttia kovin monin tavoin! Muusikkona minusta olisi täysin fine saada toimeksianto, jossa sanottaisiin: ”Haluamme kevyttä tunnelmointia, joka ei jyrää keskusteluja, mutta antaa hiljaisemmille vieraille mahdollisuuden keskittyä esitykseen sen sijaan, että he tuntevat velvollisuudekseen viihdyttää vierustovereita.” Tämä mahdollistaisi myös laajemman tunnekirjon esiintuomisen vapautuneesta riemusta herkkään iloon ja kiitollisuuteen toisen olemassaolosta. Ehkä joku päivä!

 

T. K