Idea hääkutsuistamme

Hei kaikille!

Kylläpä huhtikuun aurinko hellii meitä! Siitä huolimatta aivoni askartelevat tällä hetkellä kuumeisesti hääjuttujen parissa, enkä malta hylätä tietokonetta ja sisätiloja.

Häidemme värien päättämisen jälkeen olen tallennellut aiempaa kiivaampaan tahtiin Pinterestiin itseäni miellyttäviä kutsuideoita laidasta laitaan. Tässä screenshot osasta tuota kokoelmaa.

 

 

Sattumalta olin tallentanut yhden näitäkin yksinkertaisemman idean. Erään aamuisen työmatkan aikana sulhanen selasi suosikkini läpi, ja tykästyi kovasti tähän yksinkertaiseen vaihtoehtoon.

 

 

Tämä on Layla Rose Desing Studion tuotantoa ja alunperin ilmeisesti tarkoitettu logokäyttöön. Yrityksen takana olevan naisen Adri Le Roux’n kädenjälkeä voi myös ihailla hänen Instagram-tilillään. Kiitos hänen meillä on nyt visio kutsuistamme: neliskanttinen kortti, alkukirjaimet keskelle, tekstiä kaarelle ja kukkiin ehkä hieman laivastonsinistä ja burgundia. Taakse sitten kriittisimmät tiedot ja hääsivujemme osoite. Siellä voimme sitten kirjoitella laveammin.

Näin vähän värejä kuluttavia kortteja saisin varmasti tulostettua vanhempieni tulostimella. Vilkaisimme myös Granon hintoja, ja alla olevan skenaarion perusteella uskallan toivoa, että tästä toteutuksesta selviäisi kohtuullisen edullisesti. Ehkä alle neljällä kympillä?

 

 

Sellaista! Uskon vahvasti, että Photoshop-taitoni riittävät tällaiseen toteutukseen. Enää pitää ryhtyä sanoista tekoihin 🙂

 

T. K

Vesivärileikkejä

Mainitsin edellisessä postauksessani intoutuneen häiden värien päättämisen jälkeen testailemaan erilaisia paikkakortti-ideoita. Tässä vilkaisu väkerryksiini, joissa kyllä selkeästi näkyy enemmän intoa kuin taitoa 😀 (Tuo ”raja” on muuten saatu aikaan yksinkertaisesti post-it-lapun avulla. Ensin maalaus, pieni kuivatus ja lappu pois.)

Olen kertonut fanittaneeni hääblogeja jo reilusti ennen kihlautumistamme, ja aina niitä lukiessani ajattelin, että massiiviset askarteluprojektit eivät olisi minua varten. Mutta näin toimistotyöläisenä käsillä jonkin konkreettisen väkertäminen on yllättäen alkanut viehättämään. Testasin hiljattain esimerkiksi acrylic pour -menetelmää, joka ei sujunut ihan kuin YouTube-tutoriaaleissa mutta oli kyllä hauskaa!

Koska juhlapaikkaa ei ole tarkoitus kyllästää teemaväreillä ja esimerkiksi pöytäliinat ja servetit taitavat olla ihan perinteisen valkoisia, jää mahdollisuudeksi värien esiin tuomiseen lähinnä kukat ja paperituotteet. Päävärimme ovat burgundi ja laivastonsininen, ja koska punaisia kukkia on saatavilla reilusti sinisiä enemmän, pitänee nimenomaan sinistä tuoda paperituotteisiin. Näistä ensimmäisenä ajatukseni eksyivät paikkakorttien pariin.

Jostain syystä suoraan leikkaaminen niin saksilla kuin leikkurilla on ollut minulle aina ihan mahdottoman hankalaa 😀 Päädyn aina hiomaan leikkausta ties miten pitkäksi aikaa ennen kuin olen varma rajan olevan suora. Myöskään liimata en osaa erityisen siististi -aina sinne alle jää jotain liimapaakkuja. Paikkakorteissamme pitäisi siis olla mahdollisimman vähän leikkelyä ja liimailua. Siksipä vesivärit tuntuivat parhaalta idealta. Ei ihan niin millintarkkaa touhua, ja vesiväreihin liittyviä paikkakortti-ideoita tuntuu löytyvän Pinterestistä yllin kyllin.

Innosta kuhisten kaivoin esiin lapsuuteni vesivärini (sellaiset, missä on jo valmiiksi sekoitettua vihreää ja vaaleanpunaista) ja testailin vihkosta revityille papereille, miten sivellin istuisi käteeni. Ja olihan se hauskaa! Mutta ainakin tällä lasten paletilla laivastonsininen muuttui kovin nopeasti vaaleansiniseksi. Höh. Jostain syystä sävy vielä toi mieleeni Suomen lipun. Kokeilun hyväksi puoleksi voikin sanoa, että ainakin tässä tuli tunnistettua pari mahdollista ongelmakohtaa. Testasin myös akryylivärejä, ja niillä sävystä tuli huomattavasti intensiivisempi. Ehkä niissä olisi ideaa!

Toinen toteutustapa voisi olla käyttää jo valmiiksi tummansinistä kartonkia ja kirjoittaa siihen nimet valkoisella musteella (tai ehkä metallinhohtoisella?) joko mustekynällä tai kalligrafiatussilla. Tämän vaihtoehdon myötä ainakin pääsisi helpolla! Tiedä häntä, ehkä tavoitteeksi tulee helpolla pääsemisen sijasta jokin seesteinen askartelusessio. Amatööristatuksestani ja pienestä perfektionismista johtuen voi tosin olla, että seesteisyys on siitä hetkestä kaukana 😀

Tällä hetkellä pidän todennäköisenä, että paikkakorteista tulee valkoiset. Niissä voisi kulkea jotain sinisiä ja punaisia juhlanauhalta näyttäviä raitoja, jotka tehtäisiin ehkä akryyliväreillä. Nimet kirjoitettaisiin mustalla. Katsellaan!

 

T. K

Pikapyrähdys Love me do -häämessuilla

*sisäänpääsy saatu ilmaiseksi*

Monen muun häitä suunnittelevan tavoin suuntasin viime sunnuntaina Love me do -häämessuille. Oma visiittini oli hieman erilainen, sillä pääsin paikalle vasta vähän ennen kolmea messujen sulkeutuessa neljältä. Matkalla kohteeseen luin vielä uudestaan nopeasti listan näytteilleasettajista ja ohjelmasta ja löysin parikin kiinnostavaa palveluntarjoajaa, joihin halusin päästä tutustumaan.

Jostain syystä kävi kuitenkin niin, että saavuttuani paikalle kukat ja kaikki kimalle vain vyöryi ylitseni, ja löysin itseni pyörimässä ympäri aluetta ilman sen tarkempaa suunnitelmaa. Hupsis! Mutta tämä ei ollut mikään ongelma, päinvastoin! Reissun kohokohdiksi nousivat keskustelu silkkikukkien hyvistä puolista Maison Helsinki -yrityksen omistajan kanssa ja aivan älyttömän hyvä Crush 43 -drinkki. Heh, kävikö kenellekään toiselle näin? 😀

Voisin kuvitella meidän häihin silkkikukkia koristeisiin, joita katsottaisiin vähän etäämmältä. Tällainen olisi esimerkiksi vihkikaari tai muu rekvisiitta vihkipaikalla. Kukat messupisteellä olivat upeita, ja hieman tavallisia kukkia huokeampana vaihtoehtona soveltuisivat oivallisesti tilanteeseen, johon kukkia haluttaisiin runsaasti. Pitää pitää tämä mielessä!

Crush 43 -drinkin ja miksei boolinkin ohjeet voi napata täältä. En ole alkoholin ylin ystävä, mutta mojitoihin olen vuosien varrella tykästynyt. Olikin mahtavaa löytää uusi vaihtoehto! Ainesosiin kuuluu espanjalainen Licor 43 -likööri, sitruunamehu, sooda, jäämurska ja maun mukaan tuunaus vaikka sitruunalohkoilla tai mintulla. Eli jos olet mojito-fani, tässä sinulle uusi tuttavuus!

Messuilla oli myös paljon erilaisia paperituotteita tarjoavia yrityksiä, joiden tyyleistä omaa silmääni miellytti eniten SiskoShop.com.

Kuva SiskoShopin sivuilta.

Olen myös hiukan pohtinut, josko voisin jatkokäyttää morsiuspukuani värjäämällä sen. Messuilla sain tietää, että silkki toimisi siinä tilanteessa oikein hyvin.

Tällaisia hieman sekalaisia pieniä alustavia ideoita tarttui matkaan! Vaihdoin juuri puhelinta, joten kuvat tähän postaukseen ovat hieman liian monen mutkan takana tähän hätään. Mutta varmasti olette nähneet niitä muissa hääblogeissa 🙂 Suuret kiitokset vielä minulle sisäänpääsyn järjestäneille tahoille sekä onnittelut Vuoden hääblogi -äänestyksen eri kategorioiden voittajille!

Juhlapaikan varmistumisen myötä minun pitänee hieman muokata to do -listaamme. Olen myös alkanut hiljalleen kypsytellä ajatuksia kengistä ja meikistä, joten pohdittavaa varmasti riittää!

Tuntuu, että tästä tekstistäkin tuli vähän pikapyrähdys, mutta ehkä se sopii messuvisiittini henkeen! Mukavaa lähestyvää viikonloppua kaikille!

 

T. K