Ajatus morsiuslookistani

Onpa mukavaa kirjoittaa blogia parvekkeella toukokuun auringossa!

Ajattelin tänään jakaa teille, millaista lookia olen itselleni suunnitellut. Minulla ei ole mitään kovin tarkkoja toiveita morsiuspukuni tai vaikka kampauksen suhteen, mutta koen silti tietäväni tarkasti, millaista olemusta tavoittelen juhlapäivänämme. Alla screenshot Pinterest-taulustani ”Fiiliskuva omasta lookista”. Näissä kuvissa esimerkiksi mekkojen yksityiskohdat eivät välttämättä ole juuri sitä, mitä haen, mutta tunnelma kuvissa on kuitenkin oikea.

Näyttökuva 2019-5-18 kello 11.19.35

Miten tämän sanallistaisi? Koen kaipaavani tiettyä arvokkuutta ja eleganssia ja ehkä myös eteerisyyttä. Sitä, että olisin hääpäivänämme jotenkin epätodellisen upea. En halua olla ”laitetun” näköinen. Haluan tyylin olevan sellainen, että jos sattuisin olemaan filmitähti tai jumalatar, olisi hääpäivämme look tuon kuvitellun elämän arkilook, minulle täysin luonnollinen. Eli jollain tavoin sekoitus juhlallisuutta mutta myös kuitenkin luonnollisuutta. En halua ihmisten ajattelevan, että ”Vau, tuo on istunut kampaajan tuolissa varmaan kolme tuntia, kylläpä lakalla saa kiharat pysymään hyvin”. En halua, että näytän siltä että ulkonäköni olisi minulle poikkeuksellinen, ammattilaisten vaivannäön tulos, vaan että minun luontainen upeuteni nyt vain sattuu juhlapäivänämme läikähtämään esiin.

Koska kuvakollaasista ei varmaan puhelimen näytöllä saa mitään selvää, tässä vielä pari visiotani selventävää lähikuvaa.

Seuraavat kuvat ovat mekkokansiostani. Kylläpä syvään uurrettu selkä tänään miellyttää silmääni!

Tässä poimintoja kampauskansiostani:

Tätä voi jatkaa vielä meikkivisioilla, mutta poimimani kuvat eivät kyllä ole mitenkään kovin mullistavia 😀

Loppuun vielä kuva lookeista, jotka eivät puhuttele minua yhtään. Siskon kanssa tästä eilen juteltiin, ja hän taas sanoi että voisi kuvitella itsensä juuri tämän tyylisenä. On kyllä hienoa, miten jokaisen oma persoona tulee tällaisissa mieltymyksissä läpi! Ei ole olemassa mitään absoluuttista yhtä totuutta kauneudesta.

En usko tulevani marssimaan kampaanjan tai meikkaajan luo jokin tietty kuva käsissäni,  vaan toivon että he saisivat kiinni tästä epämääräisestä ”ei laitettu vaan jotenkin luontevan upea” -mielikuvasta, joka luonnollisesti todellisuudessa on erittäinkin laitettu 😀

Onko teillä tarkkoja toiveita ulkonäkönne suhteen vai menettekö enemmän fiilispohjalta?

Aurinkoista viikonloppua kaikille, ah mikä sää!

T. K

P.S. Pahoittelut kuvalähteiden puuttumisesta. Tämän kirjoittaminen olisi vain ollut ylivoimaista ja jäänyt tekemättä, jos kaikkien kuvien alkuperäiset lähteet olisi metsästänyt esiin.

Mainokset

Toukokuun sekalaiset kuulumiset

Kevät se vain menee kovaa vauhtia eteenpäin! Miten kauniina kevätpäivinä viime viikkojen hääparit ovat saaneetkaan juhlia!

Itsellänikin on ollut jossain määrin kevättä rinnassa ja ajatukset ihan muualla kuin hääsuunnittelussa. Olen saanut joogastudiolle lahjakortin, jota olen hyödyntänyt ahkerasti, sekä katsonut Game of Thronesia. Vietän aika paljon aikaa fanien juonispekulaatioita lukien, joten näköjään hetket, jolloin aiemmin selailin häihin liittyviä juttuja, ovat jääneet vähän vähemmälle. Mutta sellaista se on pitkänä kihlausaikana: saa innostua silloin kun siltä tuntuu, mutta ei ole pakko runnoa suunnitelmia koko ajan eteenpäin. Hyvä näin! 🙂 Sulhasella on vielä kaiken lisäksi iso rahoitusalan koe kesäkuussa tiedossa, joten hän keskittyy nyt siihen.

Näyttökuva 2019-5-9 kello 21.56.29

Bändimme ensimmäinen hääkeikka on reilun kahden viikon päästä. Se näkyy mukavasti siinä, että settimme kuulostaa jo tosi hyvältä. Sunnuntaina treeneihimme tulee miksaaja paikalle, ja ne ovatkin viimeiset treenit ennen soundcheckiä juhlapaikalla. Jännää jännää! Todella mielenkiintoista nähdä, mitkä ohjelmistomme biiseistä nousevat yleisön suosikeiksi.

Omien hääsuunnitelmiemme suhteen on ollut hiljaisempaa, kuten monen muidenkin vuoden 2020 parien (aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Siiri ja Jasmiina). Juhlapaikkamme ollessa hotelli pitopalvelun kilpailuttamista ei tarvitse miettiä ja bändikin on omasta takaa (Vai onko? Pitää vielä varmistaa, että kaikki olivat tosissaan lupauksinensa). Kuvaaja sen sijaan on vielä kysymysmerkki, sillä haluaisin tutustua kaverini hääkuvaustyyliin, ja se onnistuu vasta toukokuun lopussa. Jos se ei jostain syystä vastaa haaveitamme, tulee kyllä aikamoinen kilpailutusrumba.

Mitä sitten olen tehnyt suunnitelmiemme eteen? Olen aloittanut taustamusiikkilistan kokoamisen Spotifyihin. Ajattelin sen voivan hiljaksiin johdatella ihmisiä juhlavasta tunnelmasta riehakkaaseen. Alussa on klassista pianomusiikkia, sen jälkeen jazzia, Beatlesia, Stevie Wonderia, Queenia… Eli musiikki lähestyisi vähitellen ajallisestikin 2020-lukua. Tämä on vasta alussa, mutta onpahan ainakin jotain, mitä voin edistää jos muita asioita ei jostain syystä pysty.

Pitkällä automatkalla pääsiäisen mökkireissulta kotiin edistimme yhtä koristeideaamme, joka tulee näillä näkymin toimimaan pöytänumeroina. Olemme molemmat kirjallisuuden, musiikin ja toki leffojen ja sarjojen ystäviä. Itse arvostan, jos jokin vuorosana tai fraasi kiteyttää asioita kauniisti. Ajattelimme poimia tällaisia fraaseja kirjoista, biiseistä tai leffoista ja sarjoista, joita me molemmat fanitamme ja jotka ovat osa arkeamme. Miten tämä kaikki johtaa pöytänumeroihin? Fraasi ja numero olisivat samassa valokuvakehyksessä. Näitä fraaseja metsästin automatkan aikana sulhasen ajaessa esimerkiksi How I Met Your Motherista, Harry Pottereista, La La Landista, J. Karjalaiselta, Pink Floydilta…

Hienoa olisi, jos fraasi vielä kuvaisi pöydässä istuvaa seuruetta (”I drink and I know things.”). Vielä hienompaa olisi, jos vieraat intoutuisivat liikkumaan pöydästä toiseen ja osallistumaan pieneen tietokisaan siitä, mistä nämä fraasit on poimittu. Tämä toki suosii kanssamme samaan ikäpolveen kuuluvia ja sen populaarikulttuurin tuntevia. Tämä voisi olla pieni aikatauluttamaton ohjelmanumero. Olisitteko te vieraina halukkaita osallistumaan tällaiseen?

Lisäksi olen selaillut Instagramia kampaajia ja meikkaajia etsien. Olen löytänyt muutaman, joista pidän, mutta useimpien tyyli ei kyllä juuri miellytä silmääni. Kovasti haluaisin päästä varaamaan jo nämä ammattilaiset, mutta ehkä päivän aikatauluista pitäisi olla jokin vähän valistuneempi arvaus kasassa. Yksi seuraavista tehtävistämme voisi olla tämän ideointi jahka sulhasen päässä liikkuu taas muutakin kuin laskukaavoja.

Tällaista pohdintaa toukokuussa! Olisipa hienoa päästä taas jakamaan teille jotain vähän konkreettisempaa, mutta ehkä sen aika tulee taas 🙂

 

T. K

Opit talteen: mitä häitään jo viettäneet olisivat tehneet toisin?

Aurinkoista pääsiäistä! Kirjoittelen tätä postausta mökiltä käsin, ja ai että on ihana katsahtaa ulos ja nähdä männikköä ja minä hetkenä hyvänsä jäistä vapautuva järvi.

Mielessäni on hiljattain pyörinyt, miten pyrkiä varmistamaan, ettei jokin helposti hanskattavissa oleva asia pääsisi aiheuttamaan hankaluuksia juhlapäivään. Luonnollisesti on paljon asioita, joille ei mahda mitään ja jotka pitää vain kuitata huumorilla. Ajattelin kuitenkin tehdä sekä itseäni että teitä lukijoita varten pienen katsauksen siitä, mitä häitään jo tanssineet hääbloggaajat ovat halunneet jättää meille vinkeiksi.

Ehkä tavallista negatiivisemmissa tunnelmissa tällä kertaa siis, mutta monet lähteinä käytetyt hääbloggaajat ovat korostaneet, että kokonaisuudessa eivät nämä asiat ole paljoa painaneet 🙂 Mutta koska ei vara venettä kaada, alla lista koottuja oppeja. Kiitos kaikille mainituille bloggaajille siitä, että avasitte häistänne myös tätä puolta! 🙂

blur-colorful-colourful-21492
Kuva pexelsistä, kuvaajana Bob Clark

Some people are worth melting for -blogin Salla listasi pieniä harmituksia, joista voi hyvin poimia pari vinkkiä omaan juhlaan. Kannatta muistaa tarkistaa, miten hyvin juhlapaikan netti toimii, sillä se voi vaikuttaa esim. musiikkin toistamiseen. Lisäksi Salla suosittelee tekemään listaukset siitä, minkälaisissa kokoonpanossa ryhmäkuvia otetaan, ettei jälkeenpäin joudu huomaamaan, että vaikkapa jokin tietty sukulaiskokoonpano jäi ikuistamatta.

Myös Marrasmorsian kävi häidensä jälkeen läpi pieniä harmituksia, kuten hajonnutta viehettä, ennen häätanssia väärään paikkaan nostettua helmaa ja toteuttamatta jäänyttä morsiamenryöstöä. Kaikki olettivat jonkun toisen tekevän sen suhteen aloitteen, joten ehkä oppina siis (ja tämä on minusta erittäin tärkeää myös työelämässä!) ettei kannata olettaa. (Marrasmorsian on muuten kirjoitellut häistään ahkerasti myös niiden jälkeen, kannattaa tutustua! 🙂 )

Myös Strictly Style -blogin Hanna on sivunnut hääkokemuksiaan blogissaan. Hän olisi tehnyt toisin nämä asiat: morsiusneidot saisivat valita mekkonsa vapaammin, kuvat otettaisiin rauhassa ennen vihkimistä ja myös videokuvaus tilattaisiin erityisesti puheiden tallentamisen vuoksi.

Bling-bling-morsian sanoo vuonna 2013 kirjoittamassaan blogissa, että ei tilaisi pukua Kiinasta, sillä sovitus on ensiarvoisen tärkeää.

Give me a ring! -blogin Emmi kirjoittaa, että tekisi toisin vain yhden asian. He olivat pyytäneet bändiä soittamaan muutaman perinteisen tanssilavabiisin vanhemman väen tanssihaluja silmällä pitäen, mutta heidän tanssijalkansa ei vipattanut ja tuon hetken tanssilattialla oli tyhjää. Tämä toki riippuu täysin hääseurueesta.

Always Yours -blogin Tanja kokosi vinkkejä hääaaton organisointiin. Suosittelen lämpimästi lukemaan! Tässä kuitenkin tiivistelmä: tee mahdollisimman paljon etukäteen, tee tavaroista yksityiskohtainen lista loppusijoituspaikkoineen, muistakaa syödä ja työnjako.

Hmm! Kun aloittelin tätä postausta, kuvittelin löytäväni tätä enemmän oppeja jaettavaksi. Jäiköhän minulta jokin vastaava postaus huomaamatta? Linkatkaa ihmeessä! Keskustelupalstoilta löytyy myös paljon ajatuksia tähän aiheeseen liittyen, mutta niiden purkaminen vaikutti vähän turhan massiiviselta tehtävältä näin lomatunnelmissa. Leppoisaa pääsiäistä teille kaikille!

T. K

 

 

Pohdintaa pöytäkukista

Hei kaikille!

Kaikessa loogisuudessani (not) olen viime aikoina pohtinut paljon pöytiin tulevia kukkia. Hommasta olisi tarkoitus selvitä mahdollisimman edullisesti, ja monen muun bloggaajan tavoin olen tutkaillut paljon juhlakukat.fi-sivustoa. Tuntuu kuitenkin mahdottoman vaikealta tässä vaiheessa arvioida, paljonko kukkia tarvittaisiin. Vielä ei ole tietoa pöytämääristä tai siitä, miten pitkiksi riveiksi ne tullaan asettelemaan. Tarvitsemmeko pöytiin monta pientä asetelmaa? Ehkä muutan isomman pitkän pöytärivistön keskelle? Hmm.

Uskon kukkien kuitenkin olevan iso osa tilamme koristelua. Ostan leikkokukkia kotiin harvakseltaan -ehkä kerran vuodessa- vaikka niistä kovasti pidänkin. Olen niistä aina aivan fiiliksissä! Leikkailen pieteetillä hyvää imupintaa, laitan ravinteita ja poimin lehtiroskat pois vedestä. Itselleni kukkameri nostaisi päivän ehdottomasti normaalin illallistilaisuuden yläpuolelle, ja toivon että myös vieraamme saisivat pienen värikyllästyksen ja paon arjesta. Fakta kuitenkin on, että ihan mahdottomuuksiin meillä ei ole varaa, joten väheiset kukat pitää asemoida jotenkin fiksusti. Challenge accepted!

Millaiset kukat minulla on mielessä? (Kirjoitan minulla siksi, että miestä tämä ei mahdottoman paljon kiinnosta.) Heh. En halua kukkien näyttävän liian asetelluilta mutten myöskään liian boholta tai rönsyilevältä. Ripaus epäsymmetriaa mutta kuitenkin yhtenäinen tyyli. Värien en haluaisi olevan liian hentoisia: valoisa juhlatilamme kyllä kestää pientä revittelyä tämän osalta, eikä muita räväköitä suunnitelmia ole tiedossa 😀

a9014b91d6de0f9c946ce6c21a1fe617
Kuva täältä: https://flowermoxie.com/collections/timeworn-scarlet/products/wine-bud-vases?variant=16695882369
47029587832eba464df96317652c071d
Kuva täältä: https://junebugweddings.com/wedding-blog/elegantly-whimsical-ojai-valley-wedding/

Käytännössä tämä kaikki todenäköisesti tarkoittaisi itse rakenneltuja pieniä erikokoisia ja -korkuisia asetelmia yllä esiteltyyn tyyliin. Osassa voisi olla vaikka kolme kukkaa, osassa vähemmän. Näitä voisi sijoitella erilaisiin ryppäisiin pitkin pöytiä. Tässä kohtaa hääblogeilla kyllästetty mieleni lähti jälleen laukalle! Aloin jo vähän panikoimaan, että olemme haaskanneet hyvää lasipullojen  ja -purkkien keräysaikaa -niin monen olen lukenut niitä haalineen. Sitten vilkaisin astiakaappiimme ja tajusin sen olevan täynnä nättejä viskilaseja ja muita astioita, joita voisimme hyödyntää. Tiedän vanhemmiltanikin löytyvän vaikka vallan mitä, joten paniikki seis. Toki kapea pullonkaula helpottaisi tätä hommaa, mutta murehditaan sitä joskus toiste.

Vaikkei tämä kovin vaikealta kuulostakaan, yhä pohdiskelen, onko tässä sittenkin jotain sudenkuoppia. Voisin suunnata jonkin sortin kukkasidontakurssille, jossa saisin vähän tuntumaa hommaan. Toisaalta voisi myös pyytää yksinkertaisesti tarjousta floristilta, mutta jostain syystä minulla on tästä hieman arvokkaampi mielikuva. Floristi kyllä houkuttelisi siinä mielessä, että ehkä hän osaisi hyödyntää eri lajikkeita minua monipuolisemmin.

Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä! Jos jollakulla on kokemusta kukkien sommittelusta häitä edeltävänä iltana, kuulisin aiheesta mielelläni 🙂

T. K

 

 

Siviilivihkiminen ulkona: mitkä ovat kätevimmät koristeet?

Heissan!

Olen jostain syystä hypähtänyt tässä viime viikkoina paljon konkreettisemman haaveilun tasolle (esim. idea kutsuista on syntynyt). Uusin vaihe näissä pohdinnoissa on liittynyt vihkiseremoniaan. Mainitsin sulhaselle, että sen aikana voisi lausua suosikkirunoni, minkä seurauksena hän kaivoi esiin itseään miellyttävän tekstin Staminan sanoitusten joukosta. Aihe jäi pyörimään mieleeni, ja eilen vietinkin pitkän aikaa Pinterestissä pohtien, miten vihkipaikkaamme voisi koristella.

Meille tulee siis siviilivihkiminen ja mieluusti ulkona. Koska Suomen kesä on mitä on, pitää kuitenkin varautua siihen, että koko homma joudutaankin siirtämään sisätiloihin ja mahdollisesti vielä todella nopealla aikataululla. Mitkä koristeet toimisivat myös sisällä? Vai pitäisikö sinne suunnitella ihan oma juttunsa ja ulos omansa? Hmm. Lisäksi viimeisimmässä budjettikeskustelussamme, tulimme siihen tulokseen, että niin lyhyeen toimitukseen kuin mitä siviilivihkiminen todellisuudessa on ei välttämättä kannata upottaa suuria summia rahaa. Miten siis tuoda vihkipaikkaan juhlan tuntua ilman suuria kustannuksia?

Kirkkoasetelman puuttuminen mahdollistaisi vaikka mitä, esimerkiksi asettumisen piiriin, mutta jostain syystä tällainen perinteinen ”käytävää” pitkin astelu tuntuu silti olennaiselta. Tuolia emme ajatelleet juurikaan paikalle roudata. Niiden väliin muodostuisi käytävä aika luonnollisesti, mutta toimituksen kestäessä pari minuuttia ei kymmenien tuolien kanniskelu taida olla vaivan väärti.

Pinterest on tulvillaan kuvia ”käytävän” koristelemisesta terälehdillä. Valtava määrä terälehtiä vaatii myös valtavan määrän kukkia, mikä vaikuttaa sekä rahallisesti että ekologisesti vähän hölmöltä. Milloinkohan terälehdet rohkenisi käydä heittelemässä siten, ettei tuuli ehtisi puhaltaa niitä ympäriinsä ennen seremonian alkua? Tämän vuoksi en pidä terälehtiä meille soveltuvana vaihtoehtona.

Toinen paljon käytetty tapa näyttää olevan lyhtyjen hyödyntäminen. Tästä tykkäisin paljonkin, mutta meidät tullaan toivottavasti vihkimään keskellä kirkasta päivää, mikä vähän himmentää tämän suunnitelman lumoa.

Mikäli vanhemmillani on vielä iso röykkiö sellaisia koristeasetelmiin tarkoitettuja kiviä pihallaan, voisi niitä hyödyntää kulkuväylän merkitsemiseen. Toki niissäkin on kanniskelua, joten ihan vieriviereen niitä ei voisi asetella.

Ehkä kivien väliin tai viereen voisi asetella muutaman isomman ja painavamman kukan, kuten vaikka gerberan samaan tyyliin kuin alla olevassa kuvassa? Hmm! Tämä olisi kohtuullisen harmiton toteuttaa, vaikka sataisikin: kivet voisi jättää autoon ja muutamat kukat käyttää sisätilojen koristamiseen.

483af8f7970994c857ec92dfb3318612
Kuva osoitteesta http://www.himisspuff.com/outdoor-wedding-aisles/2/
a9e89113d98eac06eaa0f0e0286748a2
Kuva osoitteesta https://www.southernbrideandgroom.com/fall-diy-wedding-ideas-matthews-house/

Toinen vaihtoehto käytävän merkitsemiseen voisi olla tämä. Tiedän äitini ostavan joka tapauksessa tämän tyylisiä kasveja pihan ja parvekkeen koristukseksi, joten ehkä ne voisi pyytää lainaan viikonlopuksi. Uskoisin, että saisin myös mummoni ja anoppikokelaan valjastettua tähän tehtävään. Sikäli kiva toteutus, että mitään varsinaisesti ylimääräistä ei tarvitsisi hankkia. Sateen yllättäessä nämä voisivat hyvin koristaa vaikka juhlapaikan sisäänkäyntiä.

Entäs sitten itse polun päässä oleva niin sanottu alttari? Itse pidin aluksi vihkikaaren vuokraamista tai rakentamista varteenotettavana vaihtoehtona, mutta ehkä tämäkään kulu tai vaiva ei ole tarpeen. Juhlapaikallamme on paljon mäntyjä, joiden väliin voi helposti vetää liinat (tiedättehän, sellaiset esim. peräkärryissä käytettävät). Tai voimme toki hyödyntää vihkimiseen vaikka lammen rannalla olevaa laituria! Tätä pitää ehdottomasti pohtia kesän aikana, kun pistäydymme juhlapaikallamme.

Mikäili päädymme hyödyntämään mäntyjä, saisi niiden väliin roikkumaan käytännössä mitä vain, kuten vaikka kevyttä kangasta tai kukkaköynnöksiä. Tämän suunnitelman ainut huono puoli on heikko siirrettävyys sisätiloihin.

ae1f4494e66d7fe3dbe7a98524f338c8
Kuva osoitteesta https://craftriver.com/diy-wedding-arbor/

Sitten minulle tuli vastaan tällaisia narussa roikkuvia pulloja ja purkkeja. Aika kiva! Ei ehkä massiivisen näyttävä, mutta nämä saisi siirrettyä tarpeen vaatiessa myös sisälle. Ehkä jopa roikkumaan, sillä juhlatilassa on kattoparruja. Pientä narunäpertelyä tämä kyllä vaatisi sekä sopivien pullojen keräilemistä.

2a7bca7d869586ef223173367b5bc515
Kuva osoitteesta https://www.weddingideasmag.com/victoria-and-richard-had-a-stunning-scottish-wedding-with-a-rustic-summer-fete-theme/

Pakko kyllä myöntää, että kaikista käytännön pohdinnoistani huolimatta myös alla oleva asetelma miellyttää silmääni.

58597a9294e86b93f0f7af19fc00b1cc
Kuva osoitteesta https://e3dniger.org/90-wood-flower-bouquet-ideas-for-your-wedding/

Tässä toteutuksessa ei ole muita huonoja puolia kuin se, että sateen yllättäessä pölkyt jäisivät todennäköisesti hyödyntämättä. Ihan noin massiivisia runkoja en myöskään taida saada käsiini. Mutta kätevä idea ja varmasti tyylikäs vaikka muutaman ison valkoisen ruusun kanssa! Illalla tähän voisi saada lyhtyjen kanssa tunnelmallisen kuvausspotin. Ah olisipa kiva laittaa tähän viereen seremonian jälkeen itämainen matto ja vanha nojatuoli!

Mikäli vihkiminen tosiaan tapahtuisi sisällä, luulen, että joudumme pitämään sen jonkun ruokapöydän edustalla. Mielessäni kävi, että pöydälle voisi asetella äitini ison kokoelman näitä Iittalan kynttilänjalkoja eri korkuisina laivastonsinisillä tai burgundinpunaisilla kynttilöillä varustettuna. Jos ulkona riehuisi kunnon ukkosmyrsky, voisi tämä olla suorastaan dramaattinen tausta!

Näyttökuva 2019-4-10 kello 20.45.33

Näiden roudaaminen paikalle varuiksi tuskin haittaisi mitään: päinvastoin, ne voisi asetella joka tapauksessa kattauksen joukkoon.

Tällaisia pohdintoja tässä vaiheessa! Olisiko teillä jakaa jotain käteviä vinkkejä? Ulkona vihkimiseen liittyy paljon muitakin puolia kuin vain visuaalisuus, kuten esimerkiksi äänentoisto, mutta niistä lisää myöhemmin.

Kivaa iltaa kaikille!

 

T. K

Idea hääkutsuistamme

Hei kaikille!

Kylläpä huhtikuun aurinko hellii meitä! Siitä huolimatta aivoni askartelevat tällä hetkellä kuumeisesti hääjuttujen parissa, enkä malta hylätä tietokonetta ja sisätiloja.

Häidemme värien päättämisen jälkeen olen tallennellut aiempaa kiivaampaan tahtiin Pinterestiin itseäni miellyttäviä kutsuideoita laidasta laitaan. Tässä screenshot osasta tuota kokoelmaa.

 

Näyttökuva 2019-4-7 kello 15.34.03

 

Sattumalta olin tallentanut yhden näitäkin yksinkertaisemman idean. Erään aamuisen työmatkan aikana sulhanen selasi suosikkini läpi, ja tykästyi kovasti tähän yksinkertaiseen vaihtoehtoon.

 

3cb90f78a7f7784345282ffc566cce9f

 

Tämä on Layla Rose Desing Studion tuotantoa ja alunperin ilmeisesti tarkoitettu logokäyttöön. Yrityksen takana olevan naisen Adri Le Roux’n kädenjälkeä voi myös ihailla hänen Instagram-tilillään. Kiitos hänen meillä on nyt visio kutsuistamme: neliskanttinen kortti, alkukirjaimet keskelle, tekstiä kaarelle ja kukkiin ehkä hieman laivastonsinistä ja burgundia. Taakse sitten kriittisimmät tiedot ja hääsivujemme osoite. Siellä voimme sitten kirjoitella laveammin.

Näin vähän värejä kuluttavia kortteja saisin varmasti tulostettua vanhempieni tulostimella. Vilkaisimme myös Granon hintoja, ja alla olevan skenaarion perusteella uskallan toivoa, että tästä toteutuksesta selviäisi kohtuullisen edullisesti. Ehkä alle neljällä kympillä?

 

Näyttökuva 2019-4-7 kello 16.11.53

 

Sellaista! Uskon vahvasti, että Photoshop-taitoni riittävät tällaiseen toteutukseen. Enää pitää ryhtyä sanoista tekoihin 🙂

 

T. K

Vesivärileikkejä

Mainitsin edellisessä postauksessani intoutuneen häiden värien päättämisen jälkeen testailemaan erilaisia paikkakortti-ideoita. Tässä vilkaisu väkerryksiini, joissa kyllä selkeästi näkyy enemmän intoa kuin taitoa 😀 (Tuo ”raja” on muuten saatu aikaan yksinkertaisesti post-it-lapun avulla. Ensin maalaus, pieni kuivatus ja lappu pois.)

Olen kertonut fanittaneeni hääblogeja jo reilusti ennen kihlautumistamme, ja aina niitä lukiessani ajattelin, että massiiviset askarteluprojektit eivät olisi minua varten. Mutta näin toimistotyöläisenä käsillä jonkin konkreettisen väkertäminen on yllättäen alkanut viehättämään. Testasin hiljattain esimerkiksi acrylic pour -menetelmää, joka ei sujunut ihan kuin YouTube-tutoriaaleissa mutta oli kyllä hauskaa!

Koska juhlapaikkaa ei ole tarkoitus kyllästää teemaväreillä ja esimerkiksi pöytäliinat ja servetit taitavat olla ihan perinteisen valkoisia, jää mahdollisuudeksi värien esiin tuomiseen lähinnä kukat ja paperituotteet. Päävärimme ovat burgundi ja laivastonsininen, ja koska punaisia kukkia on saatavilla reilusti sinisiä enemmän, pitänee nimenomaan sinistä tuoda paperituotteisiin. Näistä ensimmäisenä ajatukseni eksyivät paikkakorttien pariin.

Jostain syystä suoraan leikkaaminen niin saksilla kuin leikkurilla on ollut minulle aina ihan mahdottoman hankalaa 😀 Päädyn aina hiomaan leikkausta ties miten pitkäksi aikaa ennen kuin olen varma rajan olevan suora. Myöskään liimata en osaa erityisen siististi -aina sinne alle jää jotain liimapaakkuja. Paikkakorteissamme pitäisi siis olla mahdollisimman vähän leikkelyä ja liimailua. Siksipä vesivärit tuntuivat parhaalta idealta. Ei ihan niin millintarkkaa touhua, ja vesiväreihin liittyviä paikkakortti-ideoita tuntuu löytyvän Pinterestistä yllin kyllin.

Innosta kuhisten kaivoin esiin lapsuuteni vesivärini (sellaiset, missä on jo valmiiksi sekoitettua vihreää ja vaaleanpunaista) ja testailin vihkosta revityille papereille, miten sivellin istuisi käteeni. Ja olihan se hauskaa! Mutta ainakin tällä lasten paletilla laivastonsininen muuttui kovin nopeasti vaaleansiniseksi. Höh. Jostain syystä sävy vielä toi mieleeni Suomen lipun. Kokeilun hyväksi puoleksi voikin sanoa, että ainakin tässä tuli tunnistettua pari mahdollista ongelmakohtaa. Testasin myös akryylivärejä, ja niillä sävystä tuli huomattavasti intensiivisempi. Ehkä niissä olisi ideaa!

Toinen toteutustapa voisi olla käyttää jo valmiiksi tummansinistä kartonkia ja kirjoittaa siihen nimet valkoisella musteella (tai ehkä metallinhohtoisella?) joko mustekynällä tai kalligrafiatussilla. Tämän vaihtoehdon myötä ainakin pääsisi helpolla! Tiedä häntä, ehkä tavoitteeksi tulee helpolla pääsemisen sijasta jokin seesteinen askartelusessio. Amatööristatuksestani ja pienestä perfektionismista johtuen voi tosin olla, että seesteisyys on siitä hetkestä kaukana 😀

Tällä hetkellä pidän todennäköisenä, että paikkakorteista tulee valkoiset. Niissä voisi kulkea jotain sinisiä ja punaisia juhlanauhalta näyttäviä raitoja, jotka tehtäisiin ehkä akryyliväreillä. Nimet kirjoitettaisiin mustalla. Katsellaan!

 

T. K